Lisää onnistuimisia!

Koitti taas viikonloppu ja jahti aamu. Ei pahemmin nukuttanut ja isäkin heräsi jo ennen kellon soittoa. Päästiin siis ajoissa liikkeelle. Ajelimme Karsikko joen yli seuran alueille kohti rössöahoa. Päätimme ett' lähden tiron kanssa kohti karsikko vaaraa ja isä ajaa autolla vastaan.
Kävelin hissukseen tiron tehden hakulenkkiä edellä. Jälkiä oli vähemmän kuin aiemmin alueella eikä oikein tuoreita jälkiä löytynyt lainkaan. Metso kävi 20m päässä oksalla kokeilemassa olisko ollut elämänsä viimeinen päivä. Oltiin hirvijahdissa joten metso sai jatkaa matkaa. Tuon lintu kontaktin jälkeen tiro hävisi kokonaan eikä käynyt luonani kuten normaalisti tietyn ajan välein. Ajattelin että lähtikö se jonkin toisen metson perään jota en ollut nähnyt. Etenin vielä muutaman sata metriä ja aloin nousta karsikkovaaraan. Vaaran päällä näin tiron vilahtavan noin 300m päässä hakkuun laidassa lähellä karsikkojärven laitaa. Jäin tarkkailemaan tilannetta kun yhtäkkii hirvi paahtaa paikasta jossa tiron viimeksi näin vauhdilla metsäkaistaletta pitkin sinne mistä oltiin juuri tultu. Koiraa en nähnyt ja ehdinkin jo ihmetellä miten tirolla menee niin kauan huomata hirvi ja päästä jäljelle kun haukku rämähtää käyntiin noin 500m päässä hirven pako suunnassa. En ollut jostain syystä nähnyt koiraa vaikka metsä oli aika harvaa. Noh, hymyilin tyytyväisenä, työ käynnissä alle tunnissa aloituksesta! Ei paha!
Nousin vaaraan ja autolle. Lähdimme ajelemaan takaisin seuraten tilannetta. Jos isä olis jäänyt meidän jalakautumis paikkaan olisi hän päässyt ampumaan hirven heti sillä samassa paikkaa hirvi asettui ensimmäisen kerran hetkeksi seisonta haukkuun. Pian se jatkoi matkaa vielä pari kolme kilometriä ja alkoin lähestymään jokea. Pari valjakko painui joen yli lähes samasta kohtaa kuin se tiron ensimmäisen kaadon lehmä.
Meno jatkui valtion alueille jolle ei ollut lupa ampua. Jouduimme autolla kiertämään melkoisen lenkin jotta pääsimme alueelle. Hirvi kävi yksityisten mailla jonne olisi ollut lupa jo kaataa mutta poistui heti takaisin valtion alueiden kautta myötätuuleen heteojalle päin joka oli lupa aluetta. Sinne ei päässyt hiippailemaan tuulesta johtuen ja hirvi liikkui niin paljon että ei olisi ehtinyt tavoitaa niitä. Väliin seisonta haukkua ja taas siirryttiin. Lopussa se yritti tulla takaisin pois meidän aluelta mutta pääsimme väliin ja se kääntyi toivottuun suuntaan. Päästiin taas parin edelle ja alkoi piinaava odotus milloin ne tulisi näkyviin. Hirvi lähestyi 260m päähän ja jäi siihen haukuttavaksi pitkäksi aikaa. Ei osaa sanoa paljonko aikaa kului, mutta se tuntui ikuisuudelta. Odotin että se olisi tullut suoraan syliini mutta turhaan. Pian näin hirven ja tiron jotka olivat muuttaneet suuntaa ja kävelivät hitaasti minusta vasemmalle hakkuu aukean takalaidalla. Lähdin ojan pohjaa pitkin kyyryssä kävelemään samaan suuntaan toivoen että ne kääntyisivät kohti. Olin edennyt noin 100-150m kun nousin kankalle ja koitin sievästi kurkata mikä tilanne. Hirvi seisoo kylki minuun päin ja katsoo pois päin eikä mitään esteitä edessä, vikaisin puhelimesta etäisyyden 202m... Osuskohan?? Nostin aseen poskelle ja tähtäsin.. Heiluu.. Päätin kokeilla, ei se voi mennä seisovasta ohi. Loppu tulos näkyy kuvassa =).
Se oli tirolle toinen ja toivottavasti ei viimeinen!