Hyvää ja rauhallista joulua!

Nyt on tullut aika rauhoittua perheen kanssa takkatulen ääreen nauttimaan joulupöydän antimista ja joulun rauhasta.
Kiitos kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta, kovasti on vierailut lisääntyneet tiron sivuilla.
Toivottavasti olette nauttineet jutuista yhtä paljon kuin me niiden kirjoittamisesta.

Toivotamme siis hyvää joulua ja kokemusrikasta uuttavuotta!!

Sitkeyttä piisaa vähän jo liikaakin!

Päästiin vielä metsään tiron kanssa kun hyvä kalakaverini soitteli että vielä olis hirviä pystyssä ja koiramiehet vähissä.
Innolla lähdettiin tiron kanssa reissuun perjantaina töiden jälkeen.
Ilta oli jo pitkällä kun päästiin eräkämppää lämmittelemään. Otettiin lämmikettä sievästi kämppää lämmitellessä ja syökästiin hirvipurkit mieheen vertaillene eri vuosikertojen makuja =)

Suunnitelma oli selvä aamuksi. Lähdettiin hiihtelemään kohti kankaita jossa hirviä on yleensä tavattu.
Emme enhtineet kuin reilun kilometrinhiihtää kun tiro oli hävinnyt jonnekkin. Jonkin matkan päästä syykin selvisi, yölliset hirven jäljet! Kaveri kyseli että meneekö jälkeä pitkin vai tuleeko kohta takas?? No kohta nähdään, ei ole oikein ollut vastaavia tilanteita joten en osannut sanoa varmaa, tunne oli ettei poika tuu nyt ihan heti takas ukkoja kattelee. Onneks tuli otettua yhdet oluet matkaan ja saatoimme nauttia palauttavat juomat odotellessa mitä tapahtuu..

Aikamme odotettua piti alkaa katselemaan puhelimesta missä asti kaveri oli menossa. Matkaa oli vajaa 5km ja matka jatkui. Muutaman tarkistuksen jälkeen päätimme lähteä valmiiksi mökille odottamaan löytyykö hirvi. Pääsimme mökille, tarkistin puhelimesta tilanteen ja samalla kun ojensin puhelimen kaverille alkoi haukkuhälytys parkua! Hirvi löytyi!
Hitusen päälle 3 tunnin ja 18,8km jälestyksen jälkeen hirvi ylhäällä! Tätä en kyllä olis ikänä uskonut, hyvä näin.
Hirvi ei kauaa pysynyt paikallaan vaan lähti melkein heti liikkeelle eikä pysähtynyt ennen Isokorpijärveä.

Lähdimme autolla kiertämään lähemmäs haukkua. Alkoi olla jo pimeä eikä ollut enää toivoa saada hirveä kaadettua. Tarkoitus olis siis saada koira pois ja jatkaa huomenna.
Lähdin pimeässä kävellen haukulle reilun kahdenkilometrin päähän. Hirvi tietty otti karkot ja koira perässä eikä käynyt mua vilkaisemassakaan. Totesin touhun toivottomaksi kun ei tullu pillille eikä pyssyn paukkuun takasin. Kävelin hangessa uuvuksissa takasin autolle ja sanoin pojille että nyt lähdetään nukkumaan. Hirvi otta 2km karkon ja jäi siihen haukuttavaksi 02:20 aamu yöhön. Sen jälkeen tiro ei ollut enää lähtenyt perään vaan oli palannut jonkin matkaa takaisin ja laittanut nukkumaan hankeen. Kävimme aamun valjettua ja kämpän siivottuamme hakemassa koiran pois. tiro tuli pillille ja oli hyväkuntoisen oloinen ja iloinen jälleen näkemisestämme. Makkaraa evääksi ja kotimatka saattoi alkaa..
Tällä reissulla tiron meriitit kasvoi vähän joka suhteessa.
Jäljestämis matka 18,8km joka aiemmin oli reilu 3km joka jäi löytämättä.
Työskentelymatka 45,5km siitä kun lähti jäljelle.
Työskentelyaika 15,3h.
Alkaa tuntumaan että sitkeyttä on kertynyt jo liikaakin. Arveluttaa viedä tälle vuotta enää kokeisiin kun se on tuon pään ottanut ettei se tuu pois ennen kuin napsut on kokonaa loppu. Taidetaan jättää kokeet suosiolla syksyyn kun päivä on vielä pidempi ja perua Ristijärven osallistuminen.. Harkitaan nyt vielä pari päivää..

Kausi lopullaan ja viides kaato

Taas päästiin jahtiin. Edellinen viikonloppu meni pikujoulu tunnelmissa..
Aamulla lähdetiin isän kanssa taas tutuille paikoille katselemaan löytyskö hirviä. Aamusta jokunen poro sai kyytiä muutaman sata metriä eikä muuta isompaa riistaa tahtonut löytyä. Kohtalaista hakulenkkiä tiro teki ja aina väliin mentiin vaikka ja minne päin. Tiedä en oliko jänikset asialla kun jälkiä ei kunnolla näkynyt. Onneks tiro ei niistä niin paljon piittaa että menisi koko päivä pieleen.
Paikan vaihdon jälkeen lähes heti löytyi hirvi joka siirtyi sakeikosta muutaman minutin haukun jälkeen hakattuun vaaraan jossa harvakseltaan puita. Näkyvyys pari sataa metriä ja haukku kävi reilussa sadassa metrissä. Muutamaan otteeseen lehmä siirtyi ajellen koiraa ja minä siirryin perässä 20-50m hakien ampuma tilannetta. Pari tilaisuuta oli jo aikaisemmin mutta ei ihan puhdasta ampumalinjaa joten jätin ampumatta. Sit hirvi tuli aukolle alle 100m päässä johon tuota ammuin, Hirvi putosi polvilleen, mutta hyppäsi heti ylös ja vauhdilla karkuun. En tiedä mikä ajatus härö tuli mutta tuntui että pakko vielä varmistaa. Hirvi juoksi täyttä laukkaa poikittain minun edestä vajaan sadan metrin päästä, ehkä 70-80m ja odotin sopivaa aukkoa johon laukaisin vielä toisen kerran. pian tiron hauku alkoi uudestaan joka muuttui rähinäksi ja tiesin että homma ok. Noin 120m päästä hirvi löytyi kuolleena. Toinen laukaus keuhko osuma ja toinen sydämmeen. Ei paha siitä vauhdista =).

Sunnuntaina ei päästy kunnolla edes metsään kun jahti oli ohi. Aamu meni paikaa hakiessa kun medän vaki paikat oli varattuja. Kausi siis pulkassa tältä kautta ja homma jatkuu hakua harjoitellen ja mahdollisilla koekäynneillä.
Kauteen täytyy olla todella tyytyväinen. 4 viikonloppua meni ohi etten päässyt jahtiin ja saldona 5 hirveä. Pari hirveä oltaisiin saatu lisää, mutta eri syistä jäi ampumatta.
Aloitus viikonloppua lukuun ottamatta joka viikonloppu oli hirvityöskentelyjä ja loppu kaudesta molempina päivinä.
Nyt alkaa pitkä odotus jakso uuteen karhujahtiin. Sitkeät hirvi työskentelyt ja yksi karhukontakti elokuulta lupailee hyvää ensi kaudelle. Toivottavasti onni on myötä ja karhujalkin alkaisi löytyä paremmin.

Tapahtumarikas viikonloppu

Lauantai aamu aloitettiin tutuilta alueilta. Lupa oli ampua yksi aikainen ja siirtyä sen jälkeen vasan metsästys hommiin. Pian Tiro jo löysikin hirven jota kävi hetken haukkumassa ja palasi takaisin. Oli vielä hämärää, lähes pimeää. Siitä huolimatta tilanne oli outo, ei tiro ollut noin käyttäytynyt vielä aikaisemmin. Minulla piti hieman saatella tiroa uudestaan matkaan ja niinhän se sit lähti ja aloitti uuden haukun. Odoteltiin että valkenee kunnolla ja lähdettiin hiipimään haukulle. Alkuun maasto oli niin sakeaa ettei näkö kontaktia hirveen saatu, mutta sitten muutaman sadan metrin siirtymän jälkeen maasto parani ja toiveet ampumatilanteesta alkoi nousta. Teimme vain ratkaisevan virheen ja lähdimme kahdestaan haukulle hieman eri suunnasta. Hirvi sai jommasta kummasta meistä vihiä ja otti karkot jota ei saatu pysäytettyä vaan se meni naapurin puolelle ja joesta yli. Tiro ei onneksi enää mene kylmään veteen joten pääsimme pillitämään koiran pois.

Siirrryimme toiseen paikkaan teerivaaraan jossa pidettiin taukoa tiron tehdessä hakulenkkejä. Pian löytyi taas hirvi noin 500m päästä ja homma käyntiin. Pian tämän jälkeen saimme kuulla että aikuinen hirvi on kaadettu ja jahti jatkuu vasa hommina. Yritimme haukulle useaan otteeseen mutta emme päässeet ampumatilanteisiin tai edes toteamaan oliko haukussa vasaa. Lähimmillään kävin noin 40m päässä taimikossa.. Iltasella tiro kyllästyi ja jätti hirven karkon yhteydessä. Tuossa vaiheessa kilometrejä oli kertynyt 30km..

Sunnuntaina päätettiin tutustua uusiin alueisiin joissa ei oltu ennen käyty. Oletin että tiro on sen verran väsy ettei haku maistu ja työskentelystäkään ei takeita kun jo edellisenä päivänä käyttäytyi niin oudosti.
Toiseen paikkaan mentyämme tiro pian hävisi luotani ja lähti seuraamaan hirven jälkiä. Seurasin jalkasin perässä ja isä ajoi koiraa vastaan seuraavalle tielle.Tiet oli niin jäässä ettei jälkiä hirvistä jäänyt. Tiro kuuli auton äänet ja meni autolle poiketen jäljeltä. Kun tulin tielle lähdimme katsomaan josko ne hirvet olisi sittenkin menneet tien yli ja niinhän siinä kävi että tiro löysi uudestaan jäljet ja lähti seuraamaan. Tiro palasi vajaan puolentunnin kuluttua takaisin. Samalla saatiin kuulla että suunnassa johon tiro oli mennyt oli aamulla ollut varma havainto vasaporukasta. Otimme koiran kyytiin ja siirryimme autolla lähemmäs oletettua paikkaa. Meni muutama minuutti kun tiro aloitti haukun noin 250m päästä ja työskentely alkoi. Hirvi liikkui aluksi muutamia kilometrejä ennen kuin asettui paikalleen. johon yritin hiipiä. Haukku oli kiivasta ja tuuli sopivasti joten pääsin helposti ampuma etäisyydelle. Pian tiro juoksee kohti ja rytinällä tulee lehmä perässä. Siinä se ajeli tiroa raivokkaasti mutta vasaa en nähnyt. Hirvi otti lopulta minusta vainun ja lähti. Palasin autolle. Kuulin että yksi meidän seuran mies oli menossa haukulle uudestaan ja kun tutkasta huomasi hirven ottaneen karkon soi puhelin ja tuli tuomio ettei vasaa ollut. Totesimme että olimme löytäneeet sen hirven jota tiro oli jälestänyt aikaisemmin. Siinä vaiheessa alkoi koiran metsästys. Jostain tiro oli saanut niin palon virtaa lisää ettei tullut enää pillillä eikä muutenkaan käynyt yhteydenotolla kuten edellisenä päivänä. Ehti tulla pimeä ja lopulta hirvi painui korvuajoen yli jonka rannasta pääsin noutamaan koiran pois. Työskentely matkaa kertyi 39,5km ja vielä tuntui menohaluja koiralla olevan kun hain sen pois.

AVO koe suoritettu! 80,5 pist.

Hieman erilainen viikonloppu takana. Nyt jätettiin metsästys hommat taka alalle ja suunnattiin lauantai aamuna ensimmäisiin haukku kokeisiin. Koe oli ensimmäinen minulle kuten tirollekkin.
Arvassa kävi onni ja saatiin hyvä maasto. Harmiksi vettä oli satanut aamu yöstä ja satoi vielä maastoon mennessämme. Se hankaloitti hieman ilmavainulla hakevaa tiroa emmekä heti ensimmäisellä yrittämällä löydetty hirveä. Siirryimme eri paikkaan josta hirvi pian löytyikin ja jäi onneksemme löytöhaukkuun. Löytöhaukusta napattiin täydet pisteet. Saatiin tarvittavat ampumatilanteet ja tiro kävi yhteydenotolla kutsusta että oma aloitteisesti. Ensimmäisellä yhteydenotolla tiro kävi nuolasemassa tuomaria naamaan ja painui takaisin töihin. Karkkomatkoja ei aivan saatu täyteen vaikka karkkoja tuli useita. Saimme kuitenkin 3,7km kasaan. Tällä lehmällä oli "lehmän hermot" niin sanotusti. Erä saatiin täyteen ja koira pois metsästä kutsumalla heti erän jälkeen.
Pisteitä kertyi mukavat 80,5! Seuraava kisa siis VOI luokassa. Pisteet oikeutti AVO luokan ensimmäiseen sijaan.
Tulokset http://www.laikajarjesto.fi/foorumi/index.php?topic=5651.0

Kokemus oli kaiken kaikkiaan hieno ja varmasti alan käyttämään tiroa kokeissa mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessakin. Kiitos hyville tuomareille ja hyvälle maaston tuntemukselle.
Vielä olisi hirviä jäljellä 4+4 joten perjantaina taas suuntaamme metsästys hommiin.

Neljäs hirvi

Hyvä meno jatkuu ja lauantaina ammuttiin neljäs hirvi Tirolle heti aamulla löytöhaukkuun.

Sunnuntaina törmäiltiin poroihin heti aamusta mutta tiro ei niistä välittänyt 200m ajoa enempää, mikä oli hieno homma. Pian löydettiin hirvikin joka oltais saatu ammuttua myös löytöhaukkuun mutta ase oli autolla. Tilanne oli hieman hauska sillä hetken päähän pistosta päätettiin käydä tuttu paikka katsomassa joka sattui matkalle ja tuuli kävi väärin tuohon paikkaan. Jouduin lähtemään ohjaamaan myötätuuleen koiraa oikeaan paikkaan sillä muuten se olisi automaattisesti lähtenyt toiselle puolen tietä vastatuulta haistelemaan. Etenin reilut 200m kun huomasin liikettä sivulla. Tirohan siellä juoksi hirveä ympäri ja alkoi haukkumaan. Seurasin tilannetta 60m päästä harvennetulla kankaalla. Hirvi ilmeisesti makasi kankaan laidassa jossa sakeikko alkoi kunnes tuli yllätetyksi.
Pian hirvi vainusi minut ja otti karkot. Monen vaiheen jälkeen hirvi meni ii-joen yli ja tiro onneksi jäi rannalle ruikuttamaan vaikka kesällä menikin pienemmistä joista yli. Ampuma tilannetta ei saatu.
Hieno viikonloppu kaiken kaikkiaan!

Ei se aina onnistu..

Aamusella ajeltiin taas samoille seuduille kuin lauantaina.Päästin koiran hämärissä irti ja tiro lähti kuleksiin vasta tuuleen. Tiro oli reilu puoli tuntia reissussa ja kävi parhaillaan reilun 1,6km päässä. Tämä oli kuluvan syksyn paras hakukenkki josta täytyy olla todella tyytyväinen. Haku tuntuu paranevan päivä päivältä.
Tiro palasi meidän luokse jolloin lähdin ohjaamaan koiraa myötätuuleen. Alueet jossa hirvet asustaa olivat tuulen suhteen väärällä suunnalla, mutta en antanut sen häiritä. Ehdin edetä noin 400-500m kun tiro oli taas hävinnyt etumaastoon ja haukku käyntiin. Palasin autolle tarkkailemaan tilannetta ja näytti että pienen siirtymän jälkeen hirvi asettui haukuttavaksi noin kilometrin päähän.
Tehtiin tulet ja paistettiin makkarat. Lähdettiin sen jälkeen hiippailemaan haukulle. Kun olimme 400m päässä haukusta kuului laukaus jostain etu vasemmalta muutaman sadan metrin päästä. Haukku keskeytyi ja tiro lähti kohti laukausta. Siinä sitä ihmeteltiin että mitä nyt, taitaa koiralla olla helppo eväs mielessä kun jätti hirven tuon takia. No pian tirio palasi takaisin käyden ensin jälestämässä toista hirveä joka oli painunut yli pitäjän rajan. Sieltä palatessa se teki laajan kaaren ja palasi hirvelle jonka se löysi aikaisemmin. Haukkui hetken, kävi yhteydenotolla ja palasi takaisin haukkumaan.
Pääsimme lopulta alle 100m päähän mutta ei päästy näkemään kun hirvi otti karkot. Palasimme autolle ja menille eri tielle josta lyhyempi matka mennä haukkuun. Pääsin 4 kertaa alle 100m päähän mutta en saanut ampuma tilaisuutta. Näin kyllä hirven kaksi kertaa. Tiro kävi vielä yhetyden otolla ennen viimeistä näkö havaintoa ja kysyin siltä joko luovutetaan kun kellokin alkoi olla niin paljon, mutat tiro vaan heilutti häntää ja painui takaisin haukkumaan.
Myöhemmin koitettiin saada koiraa pois pillillä ja ampumalla mutta mikään ei auttanut, mutta sitten hirvi otti rajun karkon jota tiro seurasi vajaat 2km ja jäi tutulle paikalle, edellis päivän kaatopaikalle. Hirvi oli juossut saman hakkuun poikki ja tuohon tiro luovutti.
Lähdimme lahtivajalle jossa lihat oli jo jaettu, joten tuskin olisimme saaneet enää edes lupaa ampua.
Todella hieno päivä siitä huolimatta ettei kaatoa tullut!

Tiron kolmas hirvi.

Hyvä ote jatkuu! Tänään tehtiin pisimmät hakulenkit jotka ulottuivat kilometriin. Tämä on oikeastaan se mitä on odotettu ja toivottu. Haku lenkkien jälkeen piti lähteä vähän ohjailemaan Tiron kulkua eri suuntaan ja pian hirvi porukka löyikin. Kello 8:00 löytöhaukku ja vasa kaadettiin kello 9:35. Homma eteni nopeasti sen vuoksi kun porukka pyrki pois meidän alueilta ja jouduimme kiirehtimään eteen. Emme heti päässeet ampumaan vielä tuossa vaiheessa vaikka lähellä olikin. Isä pääsi hiipimään hetkeä myöhemmin seisonta haukkuun, mutta ei pääsyt riittävän lähelle.Porukka oli haukussa vajaassa 100m ja lähestyi isää hissukseen, mutta ilmeisesti hajut levisivät pitän kyttäyksen johdosta hirville ja ne otti karkot. Lähdin autolla eteen seuraavalle tien pistolle jonka päässä oli hakkuuaukea. Saavuin paikalle ja haukku kuului jo ihan läheltä kun yhtäkkiä vasa syöksyy suoraan eteeni pusikosta. Emä seuraa perässä ja tiro hakuu emää. Vasa ei ymmärtäneet tilannetta, mutta emä kääntyi katsomaan suoraan minua kohti. Silloin ajattelin että on toimittava. Vasa seisoi paikallaan kun ammuin 160m etäisyydeltä. Tiro ei oikein tiennyt mitä hirveä lähtis retuuttaan kuultuaan laukauksen, mutta kun vasa alkoi hoiperrella niin silloin tiro kävi siihen kiinni. Vasa kaatui 20-30m päähän paikasta mihin sitä ammuin.
Työskentely matkaa ehti kertyä vain 8,5km. Tassut näytti ainakin illalla olevan kunnossa joten huomenna on hyvä jatkaa. Aikaisemmat kaatojen jälkeiset sunnuntait on mennyt arkoja jalkoja säästellessä.

Lisää onnistuimisia!

Koitti taas viikonloppu ja jahti aamu. Ei pahemmin nukuttanut ja isäkin heräsi jo ennen kellon soittoa. Päästiin siis ajoissa liikkeelle. Ajelimme Karsikko joen yli seuran alueille kohti rössöahoa. Päätimme ett' lähden tiron kanssa kohti karsikko vaaraa ja isä ajaa autolla vastaan.
Kävelin hissukseen tiron tehden hakulenkkiä edellä. Jälkiä oli vähemmän kuin aiemmin alueella eikä oikein tuoreita jälkiä löytynyt lainkaan. Metso kävi 20m päässä oksalla kokeilemassa olisko ollut elämänsä viimeinen päivä. Oltiin hirvijahdissa joten metso sai jatkaa matkaa. Tuon lintu kontaktin jälkeen tiro hävisi kokonaan eikä käynyt luonani kuten normaalisti tietyn ajan välein. Ajattelin että lähtikö se jonkin toisen metson perään jota en ollut nähnyt. Etenin vielä muutaman sata metriä ja aloin nousta karsikkovaaraan. Vaaran päällä näin tiron vilahtavan noin 300m päässä hakkuun laidassa lähellä karsikkojärven laitaa. Jäin tarkkailemaan tilannetta kun yhtäkkii hirvi paahtaa paikasta jossa tiron viimeksi näin vauhdilla metsäkaistaletta pitkin sinne mistä oltiin juuri tultu. Koiraa en nähnyt ja ehdinkin jo ihmetellä miten tirolla menee niin kauan huomata hirvi ja päästä jäljelle kun haukku rämähtää käyntiin noin 500m päässä hirven pako suunnassa. En ollut jostain syystä nähnyt koiraa vaikka metsä oli aika harvaa. Noh, hymyilin tyytyväisenä, työ käynnissä alle tunnissa aloituksesta! Ei paha!
Nousin vaaraan ja autolle. Lähdimme ajelemaan takaisin seuraten tilannetta. Jos isä olis jäänyt meidän jalakautumis paikkaan olisi hän päässyt ampumaan hirven heti sillä samassa paikkaa hirvi asettui ensimmäisen kerran hetkeksi seisonta haukkuun. Pian se jatkoi matkaa vielä pari kolme kilometriä ja alkoin lähestymään jokea. Pari valjakko painui joen yli lähes samasta kohtaa kuin se tiron ensimmäisen kaadon lehmä.
Meno jatkui valtion alueille jolle ei ollut lupa ampua. Jouduimme autolla kiertämään melkoisen lenkin jotta pääsimme alueelle. Hirvi kävi yksityisten mailla jonne olisi ollut lupa jo kaataa mutta poistui heti takaisin valtion alueiden kautta myötätuuleen heteojalle päin joka oli lupa aluetta. Sinne ei päässyt hiippailemaan tuulesta johtuen ja hirvi liikkui niin paljon että ei olisi ehtinyt tavoitaa niitä. Väliin seisonta haukkua ja taas siirryttiin. Lopussa se yritti tulla takaisin pois meidän aluelta mutta pääsimme väliin ja se kääntyi toivottuun suuntaan. Päästiin taas parin edelle ja alkoi piinaava odotus milloin ne tulisi näkyviin. Hirvi lähestyi 260m päähän ja jäi siihen haukuttavaksi pitkäksi aikaa. Ei osaa sanoa paljonko aikaa kului, mutta se tuntui ikuisuudelta. Odotin että se olisi tullut suoraan syliini mutta turhaan. Pian näin hirven ja tiron jotka olivat muuttaneet suuntaa ja kävelivät hitaasti minusta vasemmalle hakkuu aukean takalaidalla. Lähdin ojan pohjaa pitkin kyyryssä kävelemään samaan suuntaan toivoen että ne kääntyisivät kohti. Olin edennyt noin 100-150m kun nousin kankalle ja koitin sievästi kurkata mikä tilanne. Hirvi seisoo kylki minuun päin ja katsoo pois päin eikä mitään esteitä edessä, vikaisin puhelimesta etäisyyden 202m... Osuskohan?? Nostin aseen poskelle ja tähtäsin.. Heiluu.. Päätin kokeilla, ei se voi mennä seisovasta ohi. Loppu tulos näkyy kuvassa =).
Se oli tirolle toinen ja toivottavasti ei viimeinen!

Ensimmäinen kaato!

Aloitus viikonloppu meni hirviä etsiessä. Emme löytäneet hirviä lainkaan ja viikonlopun tuloksena oli parantunut kunto ..

Nyt onnisti paikan valinta jo paremmin. Tiro otti ilmavainun heti autosta ulos päästyään ja löysikin vajaan 300m päästä hirvi porukan. Hirvet jäi heti haukkuun josta pikkuhiljaa alkoivat siirtymään. Ensimmäisen kerran kun pääsin näköetäisyydelle näin vilaukselta vasan ja muitakin hirviä taustalla vilahteli. Naaras hirvi ajeli metsä aukolla tiroa. Tuosta alkoi siirtyminen, hirvi otti karkkoja kohtalaisen tiheään ja väliin käveli hissukseen ja pysähteli ajelemaan koiraa. Hirvi meni 2 kertaa joen yli ja heti sen jälkeen kovaan karkkoon mutta tiro pysyi kannoilla.
4 tunta ja 18km odotettiin pääsyä ampumatilaisuuteen ja lopulta se tulikin. Silloin huomattiin että vasa porukka oli kadonnut ja haukussa oli ainoastaan yksinäinen naaras. Isä ampui hirven 30m päästä. se oli isälle ensimmäinen hirvi koiran kanssa ja tiron ensimmäinen kaato myös.
Hirvellä ei ollut tälle syksyä ollut lainkaan vasoja nisistä päätellen kun olivat pienet ja kuivat.
Tiro oli mielissään ja jatkoi haukkua ja kävi väliin repimässä hirveä. Tämä oli se päivä mitä ollaan odotettu!

Hyviä ja huonoja..

Viikko takaperin käytiin tutkailemassa hirvimaastoja Pudasjärvellä ja hirviä löytyi kohtuu helposti.
Emä ja vasa saatiin ylös aamulla kahdeksan aikaan. Pääsin näköetäisyydelle vain kerran ja sen jälkeen porukka painui niin sakeaan risukkoon ettei lähelle päässyt. Työskentely päättyi neljän jälkeen.
Illalla huomasin että Tiro ontuu oikeaa etutassua välillä. En siihen kiinnittänyt silloin enempää huomiota. Lauantai pidettiin välipäivä ja sunnuntaina lähdettiin vielä käymään metsässä.
Tiro hävisi jossain välissä luotani kun jatkoin matkaa tielle nuolukiveltä. Näin tiellä muutaman sadan metrin päässä sarvi pään jota kohti tiro meni kevyttä ravia. Tuossa jo ihmettelin että miten se menee niin hitaasti ja rauhallisesti. Hirvi jatkoi matkaa tien yli tiron käydessä jäljellä. Samaan aikaan tuli autoja joiden jälkeen tiro tuli tielle. Lähti vielä kerran reilun sadan metrin päähän jälkeä pitkin mutta tuli pois kun vihelsin. Auto porukalla oli hiriv haukussa muutaman sadan metrin päässä joten kutsuin tiron pois häiritsemästä kun ei sillä tuntunut olevan kaikki kunnossa. Tiro tosiaan tuli pois korvat luimussa ja sen näköisenä että anteeksi...
Lähdimme kotia kohti ja illalla sisällä tarkistettiin jalat ja haavhan sieltä löytyi.. Nyt tirolla on ollut side koko viikon jalassa ja toivotaan että se olisi sen verran kuntoutuut että voisi mennä metsään. Haava ei ollut paha eikä vuotanut mutta selvästi se häiritsi tiroa.
Lauantaita sekavin mielin odotellaan..

8h hirvityöskentely

Lähdettiin Tiron kanssa kuntoa kohottamaan keskiviikkona. Olin vielä flunssassa joten lähdettiin metsätielle ajelee autolla Tiron juostessa edessä. Ehdittiin 3km ajaa kun Tiro otti ilmavainun hirvestä, jolloin Tiro otti ja poistui metsän puolelle. Reilun 500m päästä hirvi löytyikin ja heti alkoi siirtyminen.
Uros hirvi 2-piikkiä puolellaan pyyhkäsee noin 100m päästä ohi Tiro perässä. Kun Tiro näki minut alkoi se haukkumaan kuin ilmottaakseen että täällä olis elukkaa..
Noin parin kilometrin siirtymisen jälkeen hirvi asettu haukuttavaksi. Lähdin vajaan parin tunnin päästä katsomaan pääsisikö näköetäisyydelle. Haukku oli tuona aikana siirtynyt vain pari sataa metriä maksimissaan. Pääsin paikalle ja onnistuin kuvaamaan kännykän kameralla haukua jonkin verran. Kuvan laatu on kehno ja zoomatessa huononi entisestään. Maasto oli kohtalaisen peittinen joten kunnon video pätkää kertyi aika vähän.

Sain kuitenki 3 ampumatilannetta 4 ensimmäisen tunnin aikana. Koitin pillillä kutsua koiraa pois ja tein kovempia karkkoja hirvelle mutta Tiro ei vain suostunut tulemaan kuin puoleen väliin moikkaamaan ja kaikki karkot se otti kiinni.
Hirvi oli harvinaisen kesy sillä karkot oli maksimissaan reiluja 200m siirtymiä.
Jouduin itse lähtemäänmetsästä hämärän laskeutuessa ja menin autolle odottelemaan ja väliin pillittäen koitin saada Tiro tuleman pois.
Lopussa keksin ajaa autolla niin lähelle kuin mahdollista ja kaasuttelin vähän reilummin. Tiro oli 450m päässä mutta kuuli auton ja luuli että olen lähdössä joten tuli pois. Kello oli tuolloin muutamaa minuuttia vaille 01:00 yöllä. Hirvi löytyi hieman ennen viittä joten noin 8h haukku työskentely oli siinä vaiheessa takana. Työskentely matkaa kertyi reilu 16km.

Tästä on hyvä jatkaa kohti irven metsästystä.
Jatketaan vielä karhu hommissa siihen asti. Aloitusta lukuun ottamatta karhut on olleet piilossa. Jospa ne jo huomenna löytyisi!

Tiron ensimmäinen karhutyöskentely

Jälleen koitti se kauan odotettu 20.8 ja päästiin metsään ihan toden teolla.
Ajeltin viimevuotiseen tapaan Suomussalmelle karhuja etsimään.

Aloitimme hieman myöhässä kuuden korvissa haravoimaan oletettuja karhun kulku reittejä. Pari ensimmäistä paikkaa ei antanut merkkiä tuoreista hajuista, joten siirryttiin pohjoisemmaksi.

Erästä hakkuun laitaa koluttaessa läytyi kohtalaisen tuore revitty kanto ja käännetty laho pölkky. Nyt näytti siltä että ollaan vähän paremmilla paikoilla. Tiro haravoi lähiseutua itsekseen käyden välillä ilmoittautumassa.

Tielle palatessa huomasin 12cm leveät karhun jäljet keskellä tietä. Jäljet oli tuleet satiden aikana tai heti niiden jälkeen kun pinta on ollut vielä pehmeä. Jäljitimme jälkiä tietä pitkin reilun kilometrin jonka jälkeen ne katosivat metsään. Päätettiin lähteä jälkien osoittamaan suuntaan olettaen siellä on karhuja ja kun ei parempaakaan paikkaa ollut sillin tiedossa.

Juuri kun olimme lähdössä autolla siirtymään paikkaan missä jäljet meni metsää alkoi melkoinen ralli tiellä ja ukkoja puskee passiin tien varteen. Alueella jonne olimme menossa oli tilanne päällä, joten suunnitelma kariutui.
Päätettiin pitää tauko ja paistaa makkarat. Ajettiin etemmäs muutaman kilometrin päähään pois häiritsemästä passimiehiä. Tultiin metsätien päähän kääntöpaikalle ja aloimme katselemaan sopivia juurakoita tulenteko tarpeiksi. Laskettiin Tiro samalla vapaaksi.
En kiinittänyt koiraan mitäänhuomiota ja ihan säikähdin kun pian alkoi kuulumaan kova haukku jonkin matkan päästä metsästä. Tiro oli saanut ilmavainun ja painui tietty katsomaan mikä siellä haisee. Kuuntelin haukkua hetken ja sanoin kaverille että nyt ei ole hirvi, haukku on niin erilainen. Sillon kaveri lähti juoksuun ja koppasi kiväärin mukaan autosta jatkaen matkaa tietä pitkin lähimmälle mäelle josta hyvä näkyväisyys noin 500m tietäpitkin. Melkein heti karhu tulikin tien penkkaan vauhdilla jossa se pyörähti tulosuuntaan koiraa vasten. Siinä tilanteessa olisi ollut hyvä ampumatilaisuus, mutta samalla kun karhu pyörähti ympäri pölähti Tiro ampujan ja karhun väliin. Tiro oli tullut ihan perskarvoissa kiinni tielle asti. Karku kiepsahti samantien uudenstaan ympäri ja jatkoi matkaa tielle ja tietä myöten muutaman sata metriä Tiro metrin kannoillaan. Karhu painui mutkan jäkeen metsään suoraan märälle suolle. Kun lähdimme autolla kiertämään ja katkaisemaan meno, tuli Tiro jo pois. Tätä piti ihmetellä että mitä oli tapahtunut kun oli niin hyvin alkanut ja noin jätti äkkiä kesken.
Kaveri jatkoi autolla eteen päin jaminä jalkaannuin viemään Tiroa uudestaan jäljille. Tiro meni jälkeä 600m minun edellä ja palasi takaisin. Noin jatkettiin reilu kilometri ja Tiro seuurasi koko ajan vain lyhemmin ja kävi jatkuvasti yhteydenotolla. Päätin luovuuttaa ja soitin kaverille että tuo kokeneempia koiria jos se vielä saataisiin ylös.
Kun olin menossa näyttämään paikkaa mihin jätimme jäljet tuli mies autolla ja kyselemään että mikä meininki. Kun kerroin että jäljille ollaan menossa hän tuumi että heidän koira on ollut sen jäljillä mutta tuli pois muutama 100m edempää. Tutkia vertailtiin että kenen koira oli ensin jäljillä niin tultiin siihen lopputulokseen että Tiro löysi karhun, mutta tämä toinen koira oli tullut ajossa väliin jolloin Tiro palasi takaksin.. Syys selvisi miksi koira palasi mutta harmitti kyllä kun homma jäi kesken.
Emme enää löytänee karhua ylös toisillakaan koirilla. Todettiin että Karhu oli tehnyt todella jyrkän käännöksen takaksin päin ja eksyttänyt sen vieraan koiran. Kaverin koita kävi vielä seuraamassa jolkeä jonkin matkaa mutta jätti jäljen.
Yritimme tauon jälkeen vielä hakea motittamalla karhua mutta huonoin tuloksin.
Päivä oli hieno siinä mielessä että nyt teidän ettei Tiro pelkää karhua ja työskentelee todella lähellä ja painostavasti. Toivottavasti vielä löydetään tälle syksyä mörkö metsästä!

Illalla leirissä luonnon helmassa.

Jahtikautta odotellessa

Kesälomat on lusittu! Oli niin hienoja kelejä ja liiankin kuumaa jottei Tiro saanut reippaampaa liikuntaa juuri lainkaan. Kävelylenkkiin on ollut tyytyminen. Nyt on aloitettu iltaisella lyhyet pyörälenkit jotta kuntoa alkaisi kehittyä syksyä varten. Pitää kelien jähtyessä pidentää lenkkiä jotta sitä kestävyyttä tulisi myös.

Tiro on kehittynyt kovasti ainakin pääkopastaan. Ei ole enää niin vallaton ja villi vaikka virtaa piisaakin. Uskoo nyt paljon paremmin käskyjä kuin ennen ja isäntään leimautuminen näkyy nyt paljon selvemmin. On se niin ukon koira kuin olla vain voi. Ei emännälle aina letkauta korvaakaan mutta isäntä kun sanoo niin heti toimii. Tämä huomattiin viimeksi näyttelyssä ja muualla liikuttaessa. Alkaa poika aikuistumaan.

Viime syksynä hirvi jätti Tiron joen toiselle puolelle haukkumaan kun ei pokka kestänyt yli uintia. Nyt ei vesiesteet enää pidättele. Mökillä ui saareen kun en pitänyt sitä riittäväti silmällä =)

Tiro viihtyy siellä missä isäntäkin. Veneeseen on päästävä mukaan ja kun otan veneen pihasta niin kamala mekkaa alkaa häkistä että pitäs ottaa matkaan. Ja miksen ottas kun osaa käyttäytyä veneessä hienosti. Kalat se antaa olla rauhassa, kattelee vain vierestä mitä se isäntä hommaa.

Nyt odotellaan että syksy saapuu ja päästään metsään hirvien perään. Jos homma alkaa pelittämään niin pitää ensimmäiset kisatkin käydä syksymmällä.

Olipa mukava katsella vanhempia kirjoituksia ja kuvia, voi suositella muillekkin vastaavan laista päiväkirjaa. Näitä juttuja on mukava lukea itsekkin jälkeen päin.

-Esa

arvostelu Suomussalmelta

Eli tässä nyt tämä Tiron arvostelu Suomussalmelta niiltä osin mistä selvää saa, ihan selvästi lääkäriainesta tässä kirjoittajassa on ollut, kun ei tahdo saada tekstistä selvyyttä.
Koko 62 cm, suhtautuminen tuomariin on rodunomainen lähestyttäessä.
Mittasuhteiltaan oikea, kevyttyyppinen, oikealinjainen pää. Tasapurenta.
Kapea runko, kokonaisuuteen sopiva raajaluusto, riittävät kulmaukset, pitkä peitinkarva, niukka pohjavilla, kevyt liike, oikea luonne.
Tulos hyvä.

Suomussalmelta viimein tulos näyttelyistä

Käytiin taasen koittaa näyttelyhommia ja tällä kertaa Suomussalmella.
Päivä oli pahuksen kylmä verrattuna perjnatain ja lauantain helteisiin eikä osattu varautua riittävällä vaatetuksella.

Oltiin hyvissä ajoin paikalla katsomassa karhukoiria ja totuttelemassa koirapaljouteen, mikä reissussa oli parasta sain Tiron pysymään rauhallisena ja hänen huomionsa itsessäni. Edellisellä reissulla Kuopioon en saanut Tiroa rauhoittumaan kunnolla missään vaiheessa vaan toiset koirat kiinnosti enemmän. Nyt kerta käsky ja Tiro kiinnitti huomion minuun eikä enää välittänyt muista koirista. Alkaa nuoruuden humuus häviämään ilmeisesti =).
Näyttely kierros meni hyvin. Tiro seurasi ja kuunteli komennot hienosti sekä osasi käyttäytyä myös tuomarille todella hyvin. Hampaat katsottiin kahteen kertaan eikä temppuillut yhtään vai sai rauhassa tutukia niitä. Sieltähän se suurin vikakin läytyi.. Tasapurenta valitettavasti. Etummaiset 2 hammasta on tasapurennassa kun eivät kunnolla sovi kulmahampaiden väliin. Toivottavasti leuka vielä vähän levenee ja ongelma poistuu.Nyt kuitenkin Kuopiosta poiketen saatiin arvosteluksi HYVÄ!! Kuopion tuomari hylkäsi edellämainitusta syystä.
Tyytyväisinmielin lähdettiin kotia kohti! Oli hieno kokemus itselle kun eka kertaa käytin koiraa kehässä ja kaikki meni hyvin!

Kirjoitellaan arvostelu tänne myöhemmin..
-Esa

Kevättä odotellessa

Kuopion näyttelyt meni mönkään ja päätettiin ottaa pieni tauko ennen seuraavaa näyttelyreissua. Nyt on Tirolla niin karvakin irti ettei sitä voi minnekkään viedä.
Käytiin taas Vihtoria (Tiron veli) tapaamassa koirapuistossa ja siellähän sitä ravattiin edes takas kilpaa. saivat pitkästä aikaa kunnola liikuntaa.
Nyt pitää alkaa myös hiihtelee uudestaan Tiron kanssa jäällä. Kovat pakkaset keskeyttin sen harrastuksen alkuunsa tammikuussa.
Tässä muutamiakuvia puisto reissulta.

Kuulumisia

Näin se on Tirolla jo yksivuotispäivä mennyt ja pojasta alkaa tulla jo iso koira. Pentumaisuutta näkyy vieläkin välillä, mutta eteenpäin mennään. Olemme menossa viikon päästä Kuopioon jalostuspäiville näyttelyyn ja toivomme sieltä hyvää tulosta ja etenkin sitä kokemusta. Tiro näyttää hyvin hampaita ja osaa käyttäytyä, mutta se juokseminen kehässä on vielä harjoittelussa, Tiro meinaa vähän vauhkoontua kun pitäisi sievästi juosta!
Muuten talvi menee vauhdikkaasti ja Tiro nauttii lumesta!