Lauantai aamu ja jälleen metsään. Odotimme tämän olevan jo viimeinen jahti viikonloppu kun oli enää 3 aikasen lupaa jäljellä ja hirviä kuitenkin tuntui olevan.
Ajeltiin tuohilehdosta alaspäin ja päästettiin rekku irti. Rekku lähti tyypillisille lenkeille. Olin laittanut pari vilkkuvaa valoa tutkapantaan helpottamaan koiran havaitsemista teillä ja metsässä ampumatilannetta hakiessa. Mietittiin et kuinka tuo häiritsee koiraa tai riistaa kun kohtuu kirkkaasti sininen valo vilkutteli.
Rekun menoa se ei haitannut. Harmiksi ensimmäiset vainut olivat poro vainuja jotka rekku tavoitti noin 700m päästä meistä ja ajoi niitä pari kilometriä jonne sit jätti ne.
Vaihdettiin koiraa ja noustiin lähemmäs tuohilehtoa. Tiro lähti metsään ensi tien suuntaisesti ja alas kohti järveä. Pian ylitti tien ja meni määrätietoisesti parin kilometrin matkan partasen vaaran alle. Tuolla kyseisellä paikalla oli yksi meidän koiraporukoista ja pian soittikin että koira on täällä ja hänellä koira vähän edempänä metsässä. Tiro odotteli tuolla meitä kun haettiin pois. Kiinni ei ollut antautunut vieraalle miehelle, mutta ei se kyllä oo sitä ennenkään tehnyt..
Noustiin ylös anttilan tielle ja ajettiin näätävaaran päälle josta ajattelin yllyttää koiraa alas järveä kohti. Siinä pitäs olla lääniä häiritsemättä alempana olevaa porukkaa.
Tiro ei kuitenkaan edennyt kuin muutaman sata metriä ja lähti kaartamaan vasemmalle ja tielle. Pillitin koiran takas ja ohjasin eri kohdasta samaan paikkaan. Sama homma. Ihmettelin jo että mikä hitto tässä nyt maksaa ja koitin pillittää takas mutta ei se enää tullut. Lähdimme autolla ajamaan perään ja huomasin tien varressa poroja. Ajattelin että noitako se vainustelee, mutta tiro oli jo mennyt ohi niistä noin 30-50m etäisyydeltä joten jokin muu nyt vetää koiraa.
Tiro meni tien yli samalle alueelle josta viikko takaperin löydettin vasa. Alue on iso ilman teitä ja takana pitäjän raja jonka ylitettyään on vaikea tavoittaa koiraa.
Tiro eteni reiluun kilometriin tiestä ja pian vauhti kohosi ja haukku alkoi. Hirveä se perhana jälesti vaikka me ei jälkiä tien ylityksessä huomattu. Liikaa oli poron jälkiä sotkemassa.
Ajoimme honkavaaraan vastaan kun liike kävi sinne päin mutta hirvi ei tullut hakkuulle vaan kääntyi 200m päässä tiestä kohti Taivalkoskea ja peli oli pelattu.
Aikansa haukuttuaan hirvi asteli kisosjoen yli jonka rantaan koira jäi haukkumaan. Hain tiron pois ja lähdimme vielä rekkua käyttämään ilman tulosta.
Oli mukava huomata että tirolla hauku on parantunut viime syksystä ja koko syksyn ajan. Nyt haukku seisontahaukussa on lähes poikkeuksetta yli 70haukkua minuutissa ja useasti yli 90 haukkua minuutissa. Nyt tuli uusi haukku ennätyskin 103 kertaa minuutissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti