Itsenäisyyspäivän kahvit metsässä

Vielä piti käyttää pyhät ja mökki päivät hyväksi ja lähdettiin käymään karsikkojoki varressa kokeilee hakua. Alueella oli jonkin verran kohtalaisen tuoreita jälkiä joten jos vain Tiro toimii niin todennäköisesti hirivä löytyy.
Tiro lähti yhtä jälkeä pitkin loikkii hakkuun yli taimikkoon, mutta näki että jalat on edelleen kipeät ja askelta piti varoa. Tässä vaiheessa meinasin heti huutaa koiran takaisin, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt. Jälki ei kauaa kiinnostanut vaan Tiro tuli takaisin pienen lenkin päätteeksi ja otti suunnan vasta tuuleen meistä oikealle tien vartta pitkin. Noin 200m päässä se kävi tiellä ja lähti myötätuuleen taimikkoa kohti ja lähti sieltä valumaan kohti karsikkojokea. Etäisyyttä alkoi olla jo ihan mukavasti ja Tiro jatkoi kulkuaan, hakuaikaa kertyi noin 20min kun Karsikkojoen luota Tiro löysikin hirven ja ilmoitti löytyöhaukulla homman olevan käynnissä. Hirvi siirtyi muutaman kilometri antaen hetken haukkua matkalla ja pian leikki loppui. Tiro alkoi palata takaisin omia jälkiään verkkaan hitaasti. varoen askeltaan Tiro saapui tulille ja pisti maata.
Tämä riitti meille, Tiron parhaimpia hakuja ja löysi omatoimisesti vielä hirven! Tästä on hyvä jatkaa!!

Hakulenkit pitenee

Lauantaina päätin ottaa keveämmin Tiron kanssa kun oli raskas päivä takana. Ajattelin että käydään vain vaarassa makkaran paistossa ja menkööt koira metsään jos on mennäkseen.
Ajettiin metsätien päähään lähes vaaran laelle josta mukavat näköalat alas järvelle. Laitettiin tulet jonka aikana Tiro kävi reilun 100m päässä tukiskelemassa maisemia. Makkaratikkua hakiessa yllytin Tiroa menemään metsään ja osoitin kädellä eteen päin ja kehotin hakemaan. Tiro lähti käskystä eikä tullut takaisin ennen ku olimme jo lähdössä kotia reilun tunnin päästä. Silloinkin piti käydä hakmemassa se lehtisuon kuppeilta pyörimästä.

Reeniä ja onnistumisia

Päästiin pitkästä aikaa Tiron kanssa metsään. Kaiken maaliman kiireet estäneet metsään pääsyn, mutta nyt oli tarkoitus pyhien aikana käydä pari päivää.
Ammulla lähdettiin hämärissä liikkeelle ja haettiin Ismo matkaan. Suunnattiin muutaman mutkan jälkeen puntarivaaraan päin etsimään tuoreita jälkiä. Löydettiin viimein tuoreen oloiset jäljet ja päästin Tiron tutkimaan niitä. Tiro meni jälkiä jonkin matkaa, mutta lähti haahuilemaan nokka pystyssä jäljistä erilleen. Odoteltiin jokin aikaa kun Tiro teki hakulenkkiä lähimaastossa. Päätin lähteä tutkailemaan jälkiä tarkemmin jonkin matkaa ja totesin ettei ne niin tuoreet edes olleet vaan lunta oli satanut jäljelle puiden suojassakin. Tiro tuli kuitenkin taakani ja pyhkäisi ohitseni vauhdilla. Mukavan näköistä kun liike on jo todella rivakkaa ja riskiä. Tiro pölähti ohitseni jälkeä pitkin ja taas näytti etäänpää että nosti nokkaa ja sai ilmavainua jostain.
Palasin autolle juttelee Ismolle ja arvuuteltiin ettei tainnut olla tuoreet noi jäljet.
Tutkailin UP.ta puhelimelta ja kohta vauhtia alkoi koiralla olla 17km/h. Perhana, löytykö jänis vai oliko sittenkin hirviä??? Tiro meni pari sataa metriä ja kajahti eka haukku. HIRVI!! Jes, kerrankin tuuria ettei tarvi koko päivää hakea kantturaa vaan löytyi heti aamusta.
Hirvi siirtyi vajaan pari kilometriä jossa haukkui hetken ja hirvi otti heti karkon. Taas mentiin vajaa parikilometriä mutta sitten sai jo haukkua jonkin aikaa ennen kuin suraava karkko vei reilut kolme kilometriä ennekuin taas rauhoittui ja alkoi parin kilometrin hitaasti siirtyvä haukku. Vaikea arvioida noita matkoja mutta koknaismatkaa kertyi n.20km työskentelylle ennen kuin Tiro heitti leikin kesken. Liekkö ollut jokin häiriötekijä tuolla kun omituista rinkiä alkoi kiertää.
Käytiin viheltelemässä Tiro takaisin Lieran lammella ja palattiin hyvillä mielin kotia.
Huomenna lepopäivä ja maanantaina metsään uudestaan.
Hyvästi on sinni kasvanut Tirolla. Pian ei jää elukat enää mettään =)

Jahtikauden lopetus

Nyt on jahtikausi minun ja Tiron osalta pulkassa.

Toiveissa oli kauden alussa että oltais yksi kaato saatu tehtyä, mutta se ei nyt onnitstunut. Osan voi laittaa huonon tuurin piikkiin mutta suurin syy lienee kuitenkin minun ja Tiron kokemattomuus alalla =).

Tuurin piikkiin voisi laittaa sen että kaikki hirvet mitkä tavoitettiin olivat kohtalaisen liikkuvaa sorttia eikä pysyneet haukussa vaan siirtyivät aina kilometri tolkulla. Toki huomai kyllä selvästi ettei Tiro ollut vielä riittävän kypsä hyvään työskentelyyn.

Viimeisin kontakti sunnuntailta jätti kuitenkin hyvän fiiliksen ja uskon siihen että homma alkaa toimimaan kunTiro vielä vähän kypsyy lisää.

Olin ehtinyt ajatella ettei Tiroa edes kiinnosta hirvet enää ja jotain on edellisissä haukuissa sattunut, mutta kun törmättiin tuoreisiin hajuihin niin luulot ja peäilykset kyllä karisi.

Tiro meni ilmavainulla n.20km/h ja tavoitti hirvet noin 500m metrin päästä jossa haukku alkoi. Sitä ei montaa hetkeä kestänyt kun hirvi otti jalat alleen ja lähti ravaamaan minua kohti ohittaen minut noin 50m päästä rytteikössä jatkaen matkaa suoraan kohti karsikkojokea.

Seurasin up ohjelmalla homman etenemistä samalla kun kävelin takaisin autolle. Parhaimmillaan koiralla oli vauhtia 30km/h!! Sit vauhti vähän hiipui ja näytti että Tiro teki hukan ja ajattelnkin että nyt se palaa kohat takasin, mutta yllätykseksi Tiro lähti uudestaan vauhtiin ja juoksi jokivarteen josta haukku alkoi kuulumaan.

Ei auttanut kuin vähentää vaatetta ja lähteä katsomaan mikä siellä on tilanne. Arvelin Hirven menneen jouen yli, mutta varmuutta siitä ei saanut ennen kuin hiivin haukkuun.

Tiro oli joessa mahaa myöten ja haukku täristen kylmästä niin kiivaasti toiselle rannalle ettei huomannut minua ennen kuin olin noin 10m päässä. Tuoreet hirven jäljet johti jokeen samalta kohtaa... Homma kaatui siis siihen..

Tiro hakkasi tassulla veteen ja haukkuin edelleen toiselle rannalle. Koitin yllyttää että menis yli, mutta ei rohkeus riittänyt. Kehuin koiraa kuitenkin hyvästä työstä ja Tiro intoutuikin siitä vain lisää ja oli mielissään kun isäntä oli tyytyväinen.

Lähdin palaamaan autolle päin ja koitin pillittää Tiroa mukaan muttei se auttant, kävi aina katsomassa mutta palasi takasin samaan paikkaan haukkumaan. Ehdin melkein autolle kun Tiro tuli pois joelta.

Kaikkiaan noin 1,5h Tiro ehti haukkua siellä "tyhjää", mutta se valoi uskoa että sitä kaivattu sitkeyttä oli tullut lisää.

Alla kuvassa, hirviet löytyi ahvensuon laidasta josta yksi pyyhälsi koira kintereillään joelle. Tämä oli pisin matka mitä Tiro on hirven perässä tähän mennessä mennyt (n.5km).

Palasimme teurastamolle jonne oli jo tuotu sarvipää jota piti käydä kärryllä vähän nuuhkii ja repii jalasta.

Seuraavan kerran mennään metsään kun lumi on maassa ja koiteaan saada haku ja haukkutyöskentelyyn varmuutta. Heikko haku ja syksyn kokemukset ei vielä innosta viemään koiraa haukkukokeisiin, mutta täytyy katsoa miten toiminta alkaa kehittymään.

Opettelua isännällä ja koiralla

Nyt on kolme viikonloppua takana hirvijahtia.
Opiskelua tämä on ollut ehkä enemmän isännälle kuin koiralle. Toinen viikonloppu meni jo Tiron osalta hienosti siinä mielessä että koira haki erittäin hyvin aiempiin metsä reissuihin verrattuna. Harmi vain että kuljettiin alueita joista ei hirviä löydetty.
Viime viikonloppuna lauantaina löysimme hirven joka ei antanut haukkua. Näin up ohjelmasta että Tiro löysi tuoreet jäljet, mutta palasi reilun parin sadan metrin päästä takaisin. Menin suolle jonka laidasta Tiro paöasi takaisin jolloin Tiro lähti uusiksi jäljille ja löysikin hirven joka painui vauhdilla reilun kilometrin. Pudotin up ohjelmaan paikannus väliksi 10 sekuntia jotta tietäisin missä koira on ja minne menee reaaliajassa. Tiro pysähtyi niin kauas ettei haukkua voinut kuulua joten soitin pantaan josta kuului muutama haukku. Samalla kun lopetin puhelun puhelin ilmoitti haukusta, mutta samantien Tiro lähti taas liikkeelle. Tiro meni noin 100m ja palasi haukku paikalle jossa pyöri hetken ja lähti tulemaan takaisin. menimme Tiron kanssa yhdessä paikkaan jossa karkko tapahtui ja Tiro haki ja jonkin moista aluetta muttei enää päässyt jäljille.
Sunnuntai meni kävellessä ja Tiro ei oikein innostunut hakemaan joten yhden lenkin päätteksi vein sen pois. Mennessä tarkistettiin vielä yksi nuolukiven seutu mutta turhaan.
Metsälintuja tuntuu olevan pennulle ihan haitoksi asti koska energiaa ja aikaa tuhraantuu niiden perässä juoksemiseen joka päivä useaan kertaan. Pääasia että riistaviettiä löytyy..
Päätin pitää väliviikonlopun ja käydä uistelemassa. Toivottavasti isännällä ja Tirolla on tuplasti seuraavalla metsästy kerralla motivatiota. 5uli käytettyä liikaa pentua metsällä ja se väsyi selvästi eikä päässyt jyvälle mitä me siellä metsässä touhuttin.
Parin viikon tauko siis..

Hirvijahdin aloitus

Viimein alkoi se kauan odotettu hirvijahti.
Ajelimme perjantaina jo ajoissa mökille valmistautumaan jahtiin. Tiro aavisteli että nyt ollaan taas menossa mökille ja pääsee taas metsään. Ei malttanut oikein nukkua ees matkalla vaan puski minua lähelle. Mökille päästyämme olo oli kuin kuumilla hiilillä kun halutti lähteä metsään koiraa käyttämään, mutta pakko oli malttaa aamuun jottei kaikki voimat menisi Tirolla ennen tosi koitosta.
Ammull aoli kello 5:00 soimassa ja aamukahvien ja eväiden teon jälkeen kuudeksi Ismoa hakemaan kyytiin ja teurastamolle aamupalaveriin..
Viralliset asiat läpikäytyämme koiramiehet hajaantuivat ympäri metsiä vesisateessa ja porukkajahtiin jäävät jäivät suunnittelemaan ensimmäisä ajoja.

Ajattelin ettei päivästä voi tulla mitään ihmellistä sillä vettä satoi koko ajan ja kokemuskesta tiesin ettei metsässä haise elukat siihen malliin että niitä Tiro sieltä omin neuvoin löytäisi. Lähdimme ensimmäiseen paikkaan kävelemään ja Tiro kulki etumaastossa näkö etäisyydellä välillä käyden vähän kauempana pien hakulenkkiä tehden. Jälkiä löytyi kyllä ja makuitakin mutta tiedettiin osan olevan jo viikon vanhoja. Ei siis tuoreita hajuja. Törmättiin metsässä myös toisiin koiriin, norjan harmaa tulla päkytti meidän luokse ihmettelemään ja Tiro tietty lähti tämän harmaan mukaan muutama sata metriä kunnes palasi takaisin.

Päätimme pitää kahvi tauon ja siirtyä toiseen paikkaan jossa tiedettiin ainakin yhden ylivuotiaan viihtyvän.
Taas tarvottiin metsässä vesisateessa odotellen kun Tiro hakee pientä lenkkiä. Käveltiin todella hitaasti ja annettiin Tirolle aikaa hakea. Kun olimme oikeastaan jo ohitettu kaikki oletetut hirven olin paikat ja saavuttiin kuusikkoon alkoi jälkiä taas löytymään. Jäimme tutkimaan tuoreen näköisiä jälkiä kun sillä aikaa Tiro hävisi meidän näköpiiristä. Otin puhelimen esiin ja katsoin missä Tiro menee ja huomasin että nyt se on löytänyt tuoreet hajut ja hakee hirveä. Tiro oli tekemässä lenkkiä selvittääkseen minne otus on mennyt. Tiro otti suunnan eteen päin ja vauhti kasvoi, mutta pian hidastui ja kääntyi takaisin. Odotin että Tiro tulee luokseni ja vein sen takaisin samalle paikalle mistä oli takaisin tullut. Tiro taas hävis ja ei mennyt kuin puoli minuuttia kun haukku kajahti ja alkoi rytinä kuulua kun hirvi lähti liikkeelle. Hirvi juoksi vaaran yli Tiro perässä joka samalla haukahteli ku oli ihan kannoilla kiinni. Seurasin ultrapointin ohjelmalla tilanteen kehitystä ja minne hirvi painaa. Päivitysväli 5 sekkaa jolloin mahdollinen luovutus paikka on mahdollisimman tarkasti tiedossa ja koira takaisin jäljelle, mutta nyt ei käynyt niin. Hirvi ja Tiro painui yli kilometrin samaan paikkaan mistä lähdimme liikkelle ja haukku jatkui siellä. Ääntä ei enää kuulunut joten piti soittaa ja varmistaa että homma on käynnissä. Lähdimme perään, haimme tien ylityskohdan josta pari oli mennyt koska olimme kiinnostuneita millainen hirvi haukussa oli. Ylivuotiaan jäljet siinä meni ja tiron jäljet vieressä.
Ei muuta kuin jalkaa toisen eteen ja haukulle. Matkaa kävellen noin 1,5-2,0km sillä linnun tietöä oli selvästi yli kilometri.

Matkaa oli jäljellä noin 400m kun Ismo jättäytyi taakse ja minä jatkoin matkaa eteen päin. Olin pyrkinyt tuulen alle jotta hirvi ei saisi minusta vainua. Maasto oli sammaleen peittämää ja helppoa kulkea, ääniä ei paljon syntynyt. Noin 250m-300m haukusta ollessani kuljin jo varovaisesti, mutta silti haukku loppui kuin seinään. Hirvi otti ritolat enkä ehtinyt paikalle. Tiro palasi jälkiään myöten jo takaisin päin ja kutsuin luokseni, ei ilmeisesti enää jaksanut lähteä hirven perään. Menimme vielä jäljille mutta motivaatio puuttui koirasta ja homma jäi siihen sen päivän osalta. Tirolle kertyi tuohon mennessä lähes 30km ja se oli ihan tarpeeksi yhdelle päivää pennulle.

Teurastamolla käytin Tiroa tutustumassa hirven ruhoon ja päähän. Hyvää tuntuo olevan ja kovastio olis maistunut. Myöhemmin pääsi vielä haistelemaan sarvipäätä joka meinasi jo jännittää vähän mutta hetken päästä oli jo vaikeuksia saada Tiro pois ruhon luota.

Sunnuntai
Aamulla taasen metsään. Aamupäivä meni hirviä taas etsiessä eikä niitä meinannut löytyä. Puolen päivän aikaan tarkistin Tiron kulkeman matkan ultrapointin ohjelmasta ja luku näytti 24km! itse oltiin kuljettu tuskin viittä-seitsemää kilometriä. Paljon se koira ehtii kulkemaan samassa ajassa.
Pariin otteeseen törmättiin vielä lintuihin joita piti vähän haukkua, mutta ne eivät kestäneet hetken haukkua pidempään ja jänistäkin piti ajaa muuatma kilometri.
Lopputulos olikin selvä kun sit loppujelopuksi löydettiin hirviä ei Tiro lähtenyt enää kilpajuoksuun vaan haukahti muutaman kerran ja seurasi muuatman sata metriä kunnes luovutti. Tuossa vaiheessa oli koira jo niin väsy etten ihmettele.

Tauon ja parin makkaran jälkeen saatiin taas virtaa Tiroon ja käytiin kokeilemassa jos löydettäs hirvet tuulen alta lähestymällä, mutta ei onnistunut.. Jonkin elukan Tiro taisi tappaa suonlaidassa mättään koloon kun tuli kuono veripisaroilla luokseni, Tiro jättäytyi kaivelemaan mätästä vaikka jatkettiin matkaa ja viheltelin sille. Ajattelin että sillä on joku myyrä taas enkä välittänyt käydä katsomassa. Joko veret tuli saaliista tai sit kuonosta, ei saanut selvää vielä metsässä.

Ensi viikolla uudestaan ja tovon enemmän hirvikontakteja kuin muita otuksia joita oli haitoksi asti.
Hyviä kokemuksia kuitenkin saatiin ja tähän mennessä paras haukku joten täytyy olla tyytyväinen!

Epävirallinen pentunäyttely

Kajaanissa järjestettiin 15.8.2010 epävirallinen pentunäyttely, johon me Tiron kanssa toki mentiin mukaan.
Tiro alkoi jo ennen tuomarin näytille menoa änkyröimään hampaiden näytön kanssa, kun minun serkkuni niitä yritti tutkailla eikä suostunut lopulta näyttämään niitä edes minulle vaikka siihen asti meillä ei ole ollut ongelmia. No senhän saattoi siis arvata kun kehään päästiin mitä tapahtuu, muuten poika antoi hyvin tutkia itsensä, mutta hampaita ei suostunut näyttämään, vaikka tuomari muutamaan kertaan yritti. Sinne meni voitto mahdollisuudet ja kakkossija jäi käteen. Meitä oli siis kehässä kaksi itälaikaa!
Mutta, positiivistakin löytyi, tuomari sanoi minulle, että hän on harvoin kohdannut näin komeaa pentua ja toivoo ettei me luovuteta vaikka nyt jäi rop ja kp saamatta! Pyysi vain totuttamaan hampaiden näyttöön ja antoi hyvät arvostelut kirjallisena! Niin ja kävi vielä sanomassa voittaneelle, että jos Tiro olisi näyttänyt hampaat, niin niille olisi häviö tullut! :)

Tässä tuomarin kirjallinen arvio ihan sanasta sanaan:
Oikein komea pentu. Hampaiden katsomista tulee harjoitella. Hyvänmuotoinen pää, oikeinsijoittuneet korvat. Hyvä kaula. Hyvät raajat. Erinomainen rungon muoto. Pehmeyttä selässä. Hyvä hännän kiinnitys. Liikkuu voimakkaalla askeleella. Hyvä turkki. Käsittelyongelman vuoksi ei kunniapalkintoa!

Eli nyt olemme useamman kerran päivässä harjoitelleet hampaiden katsomista ja alkaa jo sujua hyvin. Vielä kun saisi nuo meidän vieraatkin vilkaisemaan sinne Tiron suuhun!
Ja nyt odottamaan tamminäyttelyä!

Metsä treeniä

Viikonloppuna käytiin taasen metsässä hakemassa kokemusta niin koiralle kuin isännällekkin.
Tällä kertaa oltiin liikkeellä vain lauantaina ja samoilla seuduilla kuin viimeksikkin eli Suomussalmella.

Viikko sitten aloitettiin ehkä vähän liian rajusti ja meinasi niin miehet kuin koirakin väsyä liikaa ja sunnuntain reissusta ei oikein enää tullut mitään. Nyt lähdettiin rennommalla asenteella jotta into ja kunto riittäisi paremmin. Olimme kuitenkin jo puoli seitsemän maisemissa ja kotiin lähdettiin neljän maissa iltapäivällä.

Pari kilometriä metsässä kuljettuamme Tiro otti vainun ja hävisi etumaastoon noin 100m päähän josta haukku alkoi kuulua. Kävelimme hitaasti eteen päin ja pian kuului koppelon kutkatus.. Perhana, tuntuu että aivan liikaa lintuja häiriköimässä meidän touhuja kun tähtäimessä oli karhut ja mahdollisesti hyvä hirvi haukku. Koppelo kuului lähtevän lentoon ja muutaman minuutin päästä Tiro haukkui taas. Nyt alkoi jo metson poikia pörähtelemään ympäriltä. Lintukoiran Tirosta leipos helposti viimeisten kokemusten perusteella, mutta kohde eläimet säilyy edelleen nelijalkaisena eikä lintujahtiin ole aikaa tulevaisuudessakaan..

Merkkejä löytyi karhujen liikkeistä taas ihan mukavasti, mutta tuoreet jälkjet loisti poissaolollaan.

Vanha muurahaispesä karhun käsittelyn jälkeen

Heikki tutkimassa karhun kynsimää puuta.

Välillä piti ottaa levon kannalla ja tämä toimikin hyvin sillä tauon jälkeen Tiro jaksoi taas hyvin ravata metässä. Meno on parantunut joka reissulla. Nyt mentiin iltapäivä kevyttä ravia pitkin metsää vaikkakin kohtuu lähellä vielä meitä.

Tauko paikalla iltapäivällä

Puoliväli tauko tulilla.

Lähetyessämme suon laitaa Tiro alkoi vainuta jotain ja kulki nokka pystyssä pysähdellen nuuhkimaan vasta tuleen. Tätä se oli tehnyt aikaisemminkin, kuin se haksisi tuoksuja tuulesta jatkuvalla tarmolla ja näin pääsisi riistan jäljelle. Nyt oli jo selvästi voimakkaammat tuoksut ilmassa, sen näki liikkeist aja vauhdista.
Suon laitaan saavuttuamme teeri hyppäsi puusta lenton. Ajattelin jo että taas nämä saakelin linnut... No ei ehditty kuin muutama askel ottaa kun Tiro jähmettyy suonlaitaan meistä muutaman kymmenen metrin päähän ja amapaiseen juoksuun häntä suorana. tuumattiin melkein yhtäaikaa Heikin kanssa että nyt ei kyllä ole lintu kyseessä.
Ultrapoint gps ilmoitti Tiron menevän melko suraviivaisesti kohti valtion rajaa vajaan 20kmh vauhtia. Menimmä eteen päin etsimään jäkiä oliko kyseessä hirvi vai jokin muu. Hirven jäljethän sieltä löytyi.
noin 500-700m päästä Tiro kääntyi normaaliin tapaan takaisin. Päätettiin lähteä jäljestämään ja hakemaan elukka ylos, jos vaikka saataisiin tirolle sitkeyttä näin ja osoitettaisiin että tätä me halutaan hakea.
Saavuttiin paikkaan josta Tiro palasi takaisin otti se uudelleen vainun ja taas mentiin 500m ja sama homma.. Vielä kerta ja taas lähdettiin, mutta tällä kertaa jälki vei rajavyöhykkeelle eikä päästy enää jatkamaan sitkeys harjoituksia. Ensi kerralla sitten..

Metsästyskauden avajaiset

Viimein 20.8 koitti ja päästiin metsään harjotteleen metsästys rutiineja.
Perjantaina ajettiin töiden jälkeen Suomussalmelle naapurin Heikin kanssa. Jo talvella suunniteltiin että lähdetään karhumaisemiin kokeilemaan onnea.
Tiro kun on vielä kovin nuori niin odotukset karhun suhteen ei ollut kovin korkealla, mutta päätarkoitus reissulle olikin saada koiralle kokemusta ja ehkä joku hirvityöskentely.

Perjantaina lähdettiin heti metsään vaikka päivä olikin jo pitkällä. Kanalintuja seudulla tuntui olevan ihan mukavasti. Ei ehditty montaa metriä mennä kun teeripoikue hyppäsi lentoon. Jonkin matkaa mentyämme Tiro erkani meistä järven rantaan. Muutaman minuutin odoteltuamme kuului kimakka haukahdus.. Mietin ettei ollut meidän koira, mutta kun perään tuli muutama haukku lisää oli ääni jo tutumpi. Haukku oli jotenkin varovaisempaa kuin mihin olin tottunut. Kuunneltiin hakkuun laidassa mitä siellä tapahtuu ja Tiro näkyikin noin 100m päässä häntä heiluen ja haukkuen puuhun. Kanalintu siellä oli haukussa ja kujersi niin koiralle mikä vain innosti Tiroa lisää. Pian kuitenkin lintu hermostui ja lähti lentoon. Tiro palasi omia jälkiä takaisin ja tuli luoksemme. En alkanut kehumaan kaveria lintutyöskentelystö sillä pää riistä meille on hirvet ja karhut jos sille vain alkaa toimimaan.

Perjantain lenkki taisi olla vajaa 5km mutta siinä ajassa jo huomasi että Tiron metsässä liikkuminen on parantunut hurjasti siitä mitä se on ollut. Lähes jatkuvasti Tiro haki hajuja, teki haku lenkkiä ja tosiaan uskalsi jo lähteä edemmäs isännästä. Muuta riistaa ei eka päivänä tavattu kuin lintuja.

Lauantaina lähdettiin kuuden kieppeissä metsään ja suunniteltiin homma niin että käydään lenkki ja tullaan autolle tulille ja syömään. Tämä oli ehkä pieni virhe..
Heti alussa törmättiin tappipää hirveen joka tietty hoksasi myös meidät, mutta laskin silti Tiron perään. Tiro meni innolla ja vauhdilla hirven perässä linnuntietä reilun kilometrin päähän minne se sen sitten jätti. Ilmeisesti sitkeys ei vielä riitä tai isännän ikävä tulee aina saman etäisyyden päässä. Tätä pitää vielä työstää jotta homma ei jää kesken. Seisontahaukkuun kaato varmaan auttas asiaan mutta se on vielä liian aikaista sille.

Tauko paikalla reissun 1/3 jälkeen.

Keli alkoi mennä jo liian kuumaksi ja juomaa meni. Myös Tiron kulku hidastui ilman lämpenemisen myötä.

Tiro kun vielä otti niitä hakulenkkejä ja ryntäili eläinten perässä niin sillehän tule varmaan puolet enemmän kilometrejä kuin meille.

Hyvä vainu Tirolla kyllä on. Kun käveltiin poikkipuolisen lammen ohi ihan reilusti metsässä (n.300-500m) otti Tiro taase kerran ja häipyi omille teilleen. Pian alkoi kuulua joutsenen ääniä lammelta ja silloin ymmärsin että Tiro oli saanut niistä vainun ja kävi katsomassa mikä siellä haisoo..

Paluu matkalla alkoi niin ukot kuin koirakin jo väsymään. Tiro käveli meistä edellä noin 15m, katsoi taakseen meitä ja kaatu kyljelleen vähän siihen malliin että nyt tauko paikalla =)

Loppumatka alkoi olla ja vaikeaa koiralle ja heti kun pysähdyttiin pisti Tiro maate ja alkoi nukkumaan hetken tassuja nuoltuaan.

Väsy metsästyskaveri

Autolle päästyämme laitoimme nestetankkauksen jälkeen tulet ja paistettiin makkarat. Tiro sai oman osuutensa myös. Tiro nukkui auton varjossa lähes koko tauon ajan joten päätettiin lopettaa siltä päivää.

Kylmän suon sivussa näkyy hirvi ajo ja ylempänä päivän kävelyt.

Seuraavan aaamuna Tiro oli taas valmiina lähtöön vaikka yö oli mennyt hiiriä metsästäessä. 4 hiirtä oli kasassa pihassa aamulla.

Sunnuntai aamun reitti yllä. Tiron meno halut oli laantuneet sen verran että päätettiin lähteä jo aamupäivällä kotia kohti.

Merkkejä karhun liikkeistä kyllä löytyi, muttei ihan tuoreita.

Metsästykseen valmistautumista

Alkaa pikkuhiljaa olla metsästys jo mielessä ja valmistautuminen syksyyn käynnistymässä.
Tiron lenkillä käyttäminen on ollut viime aikoina vähän hankakaa kuumista keleistä johtuen ja ollaan tyydytty kevely lenkkeihin. Kelien salliessa olen kevyttä lenkkiä käynyt myös pyörällä, mutta täysin koiran ehdoilla jotta pentu ei rasitu liikoja.

Ensimmäistä kertaa nyt ehdin tutustua ultrapointin tliaraja palveluun ja uuteen ominaisuuteen jossa saattaa maalailla alueita. Merkkailin oman metsästysalueen kielto alueita kartalle ja opettelin ominaisuuksien käyttöä.

Toiminto on erittäin kätevä ja helppo käyttöinen.

Valikosta valitaan aluevalitsin ja haluttu väri. Sen jälkeen klikkailemaan alueen rajoja kartalle ja lopuksi tupla klikkaus kun alue on valmis ja sillä selvä. Sit tallennus tietysti jotta jä muistiin. Merkitsin myös pisteitä jotka ei tässä havainne kuvassa näy, mutta toiminto on kätevä esimerkiksi nuolukivien merkkaukseen yms.

Tilarajat näkyy vain suurimmalla suurennoksella, mutta maalatut alueet näkyy kaikilla mittakaanvoilla jolloin homma helpottuu myös kännykän kautta tilannetta seuratessa eikä tarvitse koko aikaa zoomailla ikkunaa.

Täytyy vielä lisätä matsästys alueen ulkorajat viivatoiminnolla kun saan rajat tietooni.

Vielä en ole ehtinyt tarkistamaan miten näkymä toimii kännykässä mutta se täytyy illalla testata.

Tässä se aika kuluu syksyä odotellessa!

Kuvia näyttelyistä

 

ensimmäinen koiranäyttely

Olimme lauantaina 10.7.2010 Oulussa kansainvälisessä koiranäyttelyssä joka oli meidän ensimmäinen.
Valmistauduimme näyttelyyn pesulla ja harjauksella ja ostimme myös näyttelyhihnan ja pannan! Yö meni nukkuessa ja jännittäessä.
Aamu alkoi auringon paisteessa ja kuumuudessa, ja näyttely oli Äimäraution raviradalla, joten arvasin että tukahduttava reissu oli tiedossa. Menimme näyttelypaikalle reilua tuntia ennen meidän aikaamme, jotta Tiro ehtii nuuskia ja rauhoittua ajan kanssa. Luettelosta selvisi, että pentuja on kehässä meidän lisäksi kaksi ja toinen niistä oli vielä Tiron veli! Odottelimme rauhassa kehän laidalla ja juttelimme muiden laikaihmisten kanssa. Kauheasti kehuja tuli meidän Tirolle kaikilta ja kokoa ihmeteltiin. Eivät millään meinanneet uskoa, että meidän poika on vasta 7 kk. Kommenteista mieleenpainuvin oli: ompa ylvään näköinen koira, taitaa olla varma voittaja!
Kehässä Tiro ei ollut kuin kahdestaan veljensä kanssa, yksi jäi tulematta. Tiro kulki hienosti ja malttoi seisoa paikallaan odottamassa vuoroaan. Hampaatkin tuli näytettyä, mutta sitä saamme harjoitella vielä! Tuomarilta tuli todella hienoa palautetta, mm. lupaava tulokas, erinomainen turkki, täysi runko, purenta ok jne.
Saldona oli: ensimmäinen, ROP pentu ja kunniapalkinto!!!!
Tästä on meillä hyvä jatkaa eteenpäin!
Kiitokset kasvattajalle henkisestä tuesta!

Tiron uudet mitat oli eilen 62,5 cm, 29,2 kg, joten kasvu on kovasti tasoittunut!
Lauantaina 10.7 suunnistamme Ouluun näyttelyyn ja se on sitten Tiron ensimmäinen näyttely. Toivomme että kaikki menee hyvin!

Painoa ja mittaa

Tiro painoi viikonloppuna 27,8kg ja korkeus sama kuin edellisellä kerralla eli 61cm.
Korkeuskasvu on nyt hidastunut selvästi mikä on hyvä asia. Painoa kyllä näyttää vielä kertyvän lähes entiseen tapaan.

puistossa

Käytämme edelleen Tiroa ainakin kerran viikossa koirapuistossa leikkimässä muiden koirien kanssa. Tiro pääsee samalla purkamaan energiaa ja tutustumaan muihin koiriin. Meidän lähellä oleva koirapuisto on ihana paikka, se on sellainen metsäpuisto jossa on paljon hajuja, Tiro onkin ruvennut koipea nostamaan ja merkkaamaan omia hajuja sinne!

Tämä kuva on otettu eilen koirapuistossa!

kuvia matkan varrelta

Lenkiltä hirven perään

Meillä on ollut tapana käydä läheiselä kuntolenkillä Tiron kanssa ulkoilemassa. Enimmäkseen olemme kulkeneet metsän puolella jotta tottuu kulkemaan metsässä eikä metsäautoteitä.
Nyt lähdettiin kuitenkin käppäilemään ihan polkua pitkin kun ei innostanut lähteä risukkoon rämpimään.
Olen pitänyt koiraa irti kun ei se minusta ole näköetäisyyttä kauemmas lähtenyt ellei ole saanut vainua jostain ja yleensä tulee kutsusta kytkettäväksi hihnaan.
Nytkin Tiro oli irti ja varalta tutkapanta kaulassa jos sattuu etemmäs lähtemään.
Nyt tuntui riistää olleen liikkeelä vaikka lenkkeilijöitä oli paljon liikkeellä. ainakin Tiro hulmusi molemmin puolin kuntopolkua hakien hajuja. Puolivälissä lenkkiä löytyi selvästi tuoreita hajuja koiran liikkeistä päätellen. Tuli siinä pari lenkkeilijääkin vastaan joita Tiro katseli metsän puolelta, muttei välittänyt sen enempää. Jatkoin matkaa ja näytti että Tiro olisi kuitenkin lähtenyt lenkkeilijöiden perään joten huusin koiraa talkaisin. Yllättäen Tiro tulikin toiselta puolelta metsästä katsomaan että mitä huutelen, mutta jotain kiinnostavampaa oli kuitenkin metsän puolella. Tiro häipyi saman tien vauhdilla ja pian äänet katosivat metsään. Muutaman minuutin päästä kuului lyhyt sarja haukkua kaukana, kuuliin haukun juuri ja juuri.  15-20min odoteltuani kaivoin kännykän esiin ja latailin Ultrapointin ohjelmaa päälle kun huomasin että muisti kortti oli vaihtunut puhelimeen ja ohjelma toisella kortilla. Piti soittaa työtölle että tuo pyörällä kortin  kortin jotta pääsen tarkistamaan minne asti Tiro on mennyt. Oli kulunut noin 30-45min kun sain viimein kortin ja käynnistin laitteen. Tuolla hetkellä Tiro olikin jo parinsadan metrin päässä nuuhkimassa hajuja ja tuli vihellyksestä takaisin. Koira oli ihan kurainen ja haisi suolta.
Kotia päästyäni surffasin nettiin katsomaan missä Tiro oli mennyt. Kaikesta päätellen tiro oli hirven perässä joka ei kuitenkaan pysähtynyt haukuttavaksi vaan jatkoi matkaansa. Jatkossa pitänee harkiten pitää koiraa irti koska riistaa tuntuu ainakin tällä alueella olevan.

Yöt kopissa viimeinkin.

Nyt on Tiro saatu asettumaan häkkiin ympäri vuorokauden. Ei enää turhaan hauku yötä vaan pelkästään jäniksille joita täällä piisaa. Olemme aloittaneet kevyet pyörälenkit jotta syksyllä kuntoa piisaa hirvien perässä juosta.

Tiro painaa nyt 26,6kg ja korkeutta noin 61cm.

Riistaviettiä

Kuntopolulla lenkillä törmätään välillä eläimiin ja viime reissulla Tiro otti ja hävis metsään ihan yllättäen kun pidin sitä irti. Meni hetken aikaa kun kuulin  hirven lompsivan ohitseni sen verran etäällä etten nähnyt sitä suunnasta johon Tiro oli mennyt. Katselin puhelimesta ultrapointin laitteella missä koira luuraa ja sijainti oli noin puoli kilometriä minusta eikä Tiro liikkunut, isommin vaan haahuili noin 100m alueella edes takas. Ilmeisesti Tiro oli mennyt niin innoissaan hajujen perässä ettei huomannut että hirvi tuli vastaan hieman sivummalta. koiran palattua jonkin ajan päästä ei sillä ollut intoa lähteä enää jäljille. Ilma oli tosi kuuma ja koira läähätti kovasti, joten siinä varmaan syy.
Tiro painoi lauantaina 25,7kg ja korkeus oli sama kuin viikko sitten jos mittasin oikein. Näyttää että Tiro kasvaa nyt enemmän pituutta.

Paukku harjoituksia

Käytiin eilen kokeilemassa mitä Tiro sanoo aseen paukkeeseen. Merja tuli mukaan ohjaaman koiraa ja me Heikin kanssa aloimma paukutella. Merja ja Tiro meni toiselle radalle aluksi vallin taakse makupalojen kanssa. Ensimmäisen sarjan ammuttua Merja ja Tiro palasi näköetäisyydelle ja huuto kuului et ei välitä mitään, vähän vain ihmetteli mistä se tulee. Ammuttiin vielä muutama sarja niin että Tiro oli etenpänä ja tultiin siihen tulokseen että homma selvä. Ase saatiin kohdistettua ja olkapää kipeeksi.

Eilisen mittauksen tuloskena Tiro painoi 24,9kg ja korkeutta oli 59,5cm.

Menneellä viikolla ja viikonloppuna käytiin metsässä kävelemässä muutama kerta totuttelu mielessä, mutta näki että aika lämmin on koiralla eikä oiken virtaa ollut. Kerran oli Vihtorikin mukana ja leikiksi se meinasi välillä mennä.

Nyt oli hyvä käydä myös totuttelemassa järveen. Kävimmä lähi rannassa vähän kahlaamassa kun uinti ei vielä maistunut. Pitää kesenpänä uimalla houkutella Tiro kunnolla järveen.

Ulkona

Tiron häkki on nyt reilun viikon ollut valmiina ja Tiro on ollu päivät siellä. Ens yöksi jätämme ensi kerran Tiron häkkiin. Tiro on vihdoin ja viimein oivaltanut kopin ja nukuskelee siellä.

Tiro hiukan haukuskelee välillä häkissä ollessaan ja katseleee meidän lähimetsään päin, liekö pupuja näkee siellä!

Tiro on kovasti kasvanut ja kehittynyt. Pentumaisia vallattomuuksia esiintyy enää vähän. Mieluisinta puuhaa Tirolla on pallojen kanssa pelailu. Me heitellään sille tennispalloa ja Tiro rakastaa sen hakemista! Nikon kanssa Tiro on pelaillut isommalla jalkapallolla!

Annamme Tiron juoksennella vapaana, kun itse olemme pihalla, kun Tiro pääsee häkistä ulos, juoksu ympyrää on mahdotonta! Tuntuu ettei piha riitä, kun koira riemuitsee vapautta!

Me olemme kovasti ylpeitä Tirosta ja toivomme että pääsemme näyttelyihin pian!

Turkiseläin testiä =)

Tiron konehirvi haukku

Suhde kehittyy

Minun ja Tiron suhde on vakistunut siitä lähtien kun aloimme ulkoilemaan yhdessä metsissä ja koirapuistossa. Nyt kun olemme käyneet konehirvee katsomassa ja tavattu tuoreita jälkia ja jopa hirviä metsäreissuillamme on Tiron kiintymys isäntää kohtaan vain voimistunut. Sen näkee tottelevaisuudessa sekä siinä että Tiro pyrkii seuraani aina kun mahdollista ja nautti huomiosta.
Tirolla oli menneellä ja sitä edellisellä viikolla maha sekaisin. Syytä ei oikein löytynyt, mutta nyt maha on taas ollut kunnossa muutaman päivän.
Tiro on myös saanut olla Tiistaista lähgten päivät häkissä ulkona kun sain sen valmiiksi.

Paino on Tirolla tippunut 100g edellisestä mittauksesta. johtunee ulkoruokinnasta ja ripulista. Paino oli nyt 23,1kg ja korkeus noin 59cm eli 1cm viikossa edelleen kasvaa.

Konehirvi

Eilen huomasin iltapäivällä netistä että olisi Haukiputaalla konehirvi taas liikenteessä. Pikainen soitto kierros vaimolle ettei ole mitään tärkeämpää menoa ja päätös oli valmis. Ei kun haukiputaalle heti töiden jälkeen. Itsellä kyllä jäi rästi hommat taas rästiin odottamaan suotuisampia aikoja mutta minkäs teet..
Syy miksi halusin Tiron tutustuvan tuohon otukseen on se että ensikohtaamisen arkailut tehdään jo hyvissä ajoin eikä näin tuhlata jahti aikaa. Lisäksi uskon että koira on syksyllä valmiimpi kohtaamaan ja jopa innokkaampi hirven perään kun tietää mitä on odotettavissa.

Tirohan ei ole näkö kontaktia vielä hirveen saanut ennen eilistä vierailua konehirven luo.
Meidän vuoron alettua kytkin Tiron pitkään naruun ja lähdettiin lähetymään hirveä. Tiro huomasi otuksen jo kaukaa ja alkoi matalasti murahdella ja karvoja pörhistelemään. Lähemmäs mennessä Tiro alkoi sievästi voksahtelemaan murinen saattelemana. Kauas se ei minusta lähtenyt mutta tuli mukana hieman arkaillen.
Yritin kuvata samalla omalla videokameralla tapahtumaa mutta se ei oiken onnistunut, mutta jospa siitä jotain saa leikattua.
Tapahtuman järjestäjistä yksi kaveri tuli tukemaan kaveriksi koiraa ja rohkaisemaan menemään lähemmäs ja pian alkoi jo haukahtelua kuulumaan. Kehuin Tiroa heti jotta hoksais mitä pitää tehdä. Ja siitä se sit lähtikin haukku kulkee.
Kun Tiro sai juosta vapaana ja haukkau hirveä etenpää nousi häntäkin jo ylös ja heilui iloisesti. Kun kutsuin koiran luokseni ja lähestyttiin hirveä häntä taas painui alas, mutta haukku vain parani koko tapahtuman ajan. Viettiä hirvelle oli sillä Tiro pyrki hirven perään kun se lähti pois päin vaikka kovin tuntui jännittävän.
Lähi etäisyydellä Tiro oli jatkuvasti minun läheisyydessä eikäoikein uskaltanut lähteä yksin hirven luo mutta en tuota kylläodottanutkaan 5kk pennulta.
Tapahtuma oli erittäin mielenkiintoinen ja siittä jäi kyllä todella positiivinen kuva. Järjestäjille suuri kiitos ja arvostan suuresti sitä kuinka tulitte tukemaan ja rohkaisemaan koiraa eli olitte pelissä mukana täydellä sydämmellä!
Koitan saada video pätkää tännekkin näkyviin ja toivottavasti tiimin oma video joka varmasti kertoo paljon enemmän tulee http://konehirvi.suntuubi.com/?cat=1 sivuille.
Kiitokset vielä kerran Konehirvi tiimille!

Metsäreissuja

Nyt ollaan ulkoiltu Tiron kanssa tuossa lähi metsässä pitkässä liinassa jotta pääsee vapaammin kulkemaan. Olen antanut Tiron viedä ja itse olen kävellyt perässä. Hyvin tuntuu vainu pelaavan koska löysimme kahdet makuupaikat jossa hirven karvoja, sekä paljon jälkiä ja jätöksiä.
Perässä ei tahdo pysyä kun tiro saa vainun jostain ja lähtee vetämään. Pariin kertaan luisti solmutkin auki liinasta, mutta onneks ehdin saada koiran kiinni.
Tiro liikkuu metsässä jo aika tottuneesti eikä jää joka paikkaa enää haistelemaan vaan kulkee rennoisti ja haistelee ilmaa ja eteen tuleviä jälkiä.

Tässä muutamia tuoreita kuvia metsäreissuilta

Tässä Tiro vainuaa jotain metsästä kun ollaan menossa lenkille.

Ja vauhtia piisaa!

Tauko paikalla

Tiro painaa nyt 23,2kg ja on 58cm korkea säkältä.