Toinen päivä

Ammulla taasen lähdettiin pimeässä suunnitellulle paikalle josta viime vuonna löydettiin useita hirviä. Tiro lähti hakemaan ja kulki koko alueen läpi n.2km löytämättä hirviä ja poroista välittämättä jotka juoksi melkein syliini kun menin koiraa vastaan ettei se jatka matkaa pitäjän rajan väärälle puolelle.
Vaihdoimme paikkaa lähialeelle ja laskimme tiron metsään. Tiro lähti etenemään rauhallisesti ja noin 300m edettyään kääntyi 90 astetta ja lähti määrätietoisesti etenemään itään. Arvelin jäljen löytyneen. noin kilometrin edettyään vauhti äkisti kiihtyi ja muutama haukahduskin rekisteröityi UP ohjelmaan. Hirvi oli läytynyt, joka kuitenkaan ei näyttänyt asettumisen merkkejä vaan otti spurtteja ja väliin eteni rauhallisesti. Edettyään reilun kilometrin hirvi oli mennyt tien yli josta kävimme toteamassa että koiralla oli yksinäinen sonni edessään.
Noin 10km työskentelyn jälkeen sonni pyrki takaisin alueelle josta oli lähtenyt. Sonni käveli hissukseen eteen päin väliin pysähdellen jolloin isä pääsi ampumaan noin 30m päästä. Sonni pökäsi muutaman kymmenen metriä eteen päin koira kannoillaan. Hirvi seisoi kuin sahapukki koiran käydessä kinttuihin kiinni ihmetelle miks ei jo kaadu. Hirvi kaatui reikä sydämmessä maahan. Sonni painoi reilut 180kg.

Lähdimme vielä kokeilemaan josko juniori jaksaisi innostua metsästä, mutta edellisten päivien rasitukset painoivat rekun jalkaa. Sen verran se kävi lenkillä että kettua ajaa pöläytti pari sataa metriä mutta palasi pian takaisin.

Viikonloppu oli kaikinpuolin onnistunut ja kaiken kruunasi kaato pennulle täydelliseen seisontahaukkuun.
Tuli samalla varmistettua että tiron korvavaivat oli menneen kesän heiniä..
Tästä on hyvä jatkaa!!