Mukava viikonloppu takana

Ajeltiin pojan, nisun ja rekun kanssa mökkeilemään viikonlopuksi. Tarkoitus oli juoksutella koiria ja viettää laatuaikaa pojan kanssa. Sen verran on haipakkaa ollut että tuo lasten kanssa touhuilu on jäänyt vähemmälle.

Lauantai aamuna lähdettiin liikkeelle aamuhämärissä ja eka paikkaan tultua laskettiin rekku irti. Ajatus oli että laitetaan rekku haukkumaan ja haetaan nisulle omaa hirveä.
Rekku lähti hakemaan tehden 800m ulottuvan ensimmäisen lenkin. Ohjasin rekun toiseen suuntaan jonne eteni reiluun kilometriin käyden tiellä kääntymässä. Paluu matkalla kiertäessä hieman sivulta törmäsi hajuihin ja löysi hirvet. Haukku alkoi taimikossa josta siirtyi vajaan 300m sakeammalle alueelle jokivarteen jääden sinne paikalleen.

Lähdimme nisulle etsimään hirveä. Löysimme tuoreet jäljet joille laskin tytön hakemaan. Ilmeisesti hirvi oli juuri mennyt siitä kun lähti ilmavainulla etenemään vauhdilla.
Kävi kuten arvelin ja hukkasi jäljen. Nisu juoksi reilun kilometrin päähän seuraavalle tielle jonne mennin katsomaan ja eihän siinä tien ylityksessä enää jäkiä ollut. Nisu teki alueeseen pikku lenkkiä mutta ei lähtenyt irtaantumaan riittävästi. Treeniä vielä vaatii hakuhommat.

Välillä oli tarkoitus paistaa pojan kanssa makkarat, mutta eihän niitä muistettu ottaa mukaan. Halotkin oli unohtuneet lähtiessä. Poika tuumasi viisaan oloisena ettei pitäs niin intona lähteä että eväät jää kotiin.. Aivan..

Rekku haukkui ilta hämärään jolloin karkoilla sain rekun pois noin 7h haukun jälkeen.

Seuraavana aamuna lähdettiin nisun kanssa kahdestaan metsään. Menimme hieman eri paikkaan mutta lähelle aluetta mistä eilen aloitettiin. Lähdin nyt kävelemään maastoon sillä tarkoitus oli etsiä supin kolo mistä sain vinkkiä.
Nisu liikkui mukavasti etumaastossa 200-400m. Ajatuksissani myhäilin tyytyväisenä ettei tyttö ihan jaloissa pyörinyt.
Sama vasaporukka oli tullut alueen halki ja nisu tarttui jälkeen. Meni vain väärään suuntaan reilut 2km seuraavaan tiehen kunnes meno tökkäsi ja palasi teitä pitkin takaisin.
Ohjasin nisun oikeaan suuntaan jälkeä pitkin ja taas mentiin hienosti isoon ojaan asti noin 700m johon meno tyssäsi. Seurasin jälkiä varmistaakseni menikö koira jälkeä pitkin vai juoksiko muuten vain. Kyllä sieltä löytyi hirven jäljet puron yli. Hyvä ettei likka mennyt perässä sillä tuolta ei omin avuin yksikään koira pääse ylös..

Tuon jälkeen kun nisu lähti uudelleen jäljelle ei sitä näkynyt kuin vilaukselta. Nisu liikkui minusta noin 400-800m alueella hakien ja tutkien jälkiä.
Kävelin lähemmäs nisua ja kutsuin luokseni jolloin lähdettiin ja vaihdettiin paikkaa.
Menimme seuraavalle tielle josta löysimme taas samat hirven jäljet joita taas lähdettin jälestämään. Porukkaan oli tarttunut lisää hirviä pian tien ylityksen jälkeen. Jälestimme parisen kilometriä mutta sitten alkoi kaukaa edestä kuulumaan koiran haukku. Palasimme takaisin ja lähdimme etsimään sitä supin koloa. Sehän löytyi.

Asukit eivät vain olleet kotona. Edellisenä päivänä kaveri oli löytänyt kolon ja saanut ne liikekannalle. Jospa ne ensi kerralla olisi kotona.

Todella mukava ja vähän erilainen viikonloppu takana. Keli oli aivan mahtava ja oli mukava seurata pennun liikkeitä. Nyt pitäs saada tälle neidille oma hirvi haukuttavaksi. Kaverin kanssa tuo on jo haukkunut pitkäänkin mutta, yksin työskentely puuttuu. Intoa onneksi on!

Nisun kanssa metsässä

Nyt on aika aloittaa nisun kanssa metsässä käynnit uudelleen. Tässä on tullut taukoa kun on noi koe hommat häirinneet koulutusta.
Nisu on kyllä saanut hyvää oppia kuluneen syksyn aikana ja nyt on saanut rauhassa sulatella kokemuksiaan muutaman viikon.

Käytiin Sunnuntaina vähän ulkoilemassa ja testaamassa miten haku hommat maistuu. En odottanut alueella olevan hirviä kuten ei ollutkaan. Ainakaan jäkiä ei ollut eikä nisu vainunnut mitään.
Alku vaikutti hankalalta. Etäisyyttä ei halunnut ottaa 200-300m enempää vaikka vauhtia piisasi yllin kyllin.
20kmh edestakas ryntäillen mutta aina reilun 200m päästä stop ja pian ukon luo.

Selvästi on nähtävissä että löytyy molempia ilma ja jälkivainua. Ehkä jälkivainu on vahvempi. Muutamia jälkiä se perkkaili itsekseen pitkiäkin aikoja. Jäniksiä mahtoivat olla. yhdet jäniksen perkkuu jämätkin löytyi.

Kun asetuin autoon syömään ja värkkäilemaan tabletilla enkä huomioinut Nisun liikkeitä ollenkaan alkoi hakulenkit hieman pitenemään ja teki pistoja vähän joka suuntaan. Kärsivällisyyttä tämä nyt vain vaatii. Metsä kiinnostaa kovasti mutta ei passa itsellä mennä pilaamaan hakua, uskon että sitä alkaa löytymään tämän syksyn aikana.

Pian nisu löysikin jotain mukavia hajuja/jälkiä mitä seurasi muutaman sata metriä ja jäi paikalleen haistelemaan. Aikaa kului ja päätin mennä katsomaan mitä se touhuaa 500m päässä. kun pääsin paikalle alkoi kauhea haukku kuuseen. Mitään en nähnyt ja jäljistä ei saanut mitää selvää sillä nisu oli tallonut joka paikan.
Sain houkuteltua nisun matkaan kun aikani kutsuin ja viheltelin. ei tämä ainakaan ensimmäisenä ole hajuja jättämässä vaikka kutsuu. Taitaa tulla samanlainen kuin noista uroksista ettei saa yhteyden ottoja kun vähän kasvaa. Kerran olen sen saanut hirvihaukulta käymään luonani. Tätä pitää kyllä treenata ennen kuin alan ampumaan enempää riistaa.

Nisu on kasvanut jo aikuisen kokoon ja omasta mielestä näyttää nätiltä ja oikealta laikalta. Pitänee tamminäyttelyyn mennä tämän kanssa käymään.

Muutamia kuvia nisusta. Nisulla kaksi pantaa siinä vaiheessa kaulaan kun lopetin aktiivisen seuraamisen ja keskityin omiin askareisiin. Haukku hälystä ei kyllä ollut hyötyä kun pannat hakkasi yhteen jatkuvasti 20ktr/min kun se liikkui..

Erraus haukut Uurainen 2014

Rekun anssa kävästiin Uuraisilla Erraushaukuissa.
Ajelin Pieksämäelle kaverin luo joka lähti myös tuomariksi jo torstai iltana.
Aamuyöstä herätys ja matkaan.
Edelliset kokeet rekun kanssa on tälle kaudelle menneet ns plörinäksi joten hirmu odotuksia minulla ei ollut tuloksen suhteen vaan ykkönen oli toiveissa.
Maastot arvottiin ja peli saattoi alkaa kysyin maasto oppaalta millasia hirviä alueessa pitäs olla. Pari vasa porukkaa ja yksinäisiä lehmiä. Sonnia tuskin löydetään.
Ajoimme alueeseen ja matkalla tarkistettiin tuulen suunta. Sillä paikalla tuuli kyllä pyörähti väärin sillä eka irtilaskupaikalla tuuli tuli juuri väärältä puolelta.
Rekku ehti kuitenkin irtaantumaan ja teki pikku lenkin josta otin sen kiinni.
Vaihdettiin toiselle puolen johon tuuli kävi hyvin. Takaraivossa hämärä muistikuva että hirvet mahtaa olla juuri niillä alueilla. Näillä nyt kuitenkin mennään.. Koira irti, nokka pystyyn ja menoksi.. Tiesi et kohta haukkuu ja nii  kävi 2min päästä ja oliko 600m matkaa. Haukku oli levotonta heti alkuun ja liikehti. 20min jälkeen pikku karkko joka katkaisi löytöhaukun. Tässä vaiheessa oli jo selvää että pisteet tulee oleman huonot, mutta ykköseen mahdollisuudet vielä.
Homma jatkui levottomana mutta kiinteät haukut ja aateet saatiin kasaan. Täysi erä jne. Eli kaikesta muusta alun jälkeen täysiä pisteitä lukuunottamatta haukkutyöskentelyn laadusta haukun pätkimisen vuoksi. Tästä ei aiemmin olla rekkua rokotettu, haukkutiheys kuitenkin 80haukkua min. Liekkö ollut hirvellä osuutta tällä kertaa asiaan kun huonosti oli aivan paikallaan. Se seudun ainoa sonnihan siellä oli haukussa. Nämä tuppaa olemaan haastavia kisa hirviä. Tutkasta oli selvästi nähtävissä rekun pysäytysyritykset, mutta jos se ei halua pysähtyä niin ei se varmasti pysähdy.
Tottelevaisuuspisteet myös jäi saamatta lukuun ottamatta haun aikana kytkettävyys.
Erä päättyi kiinteään haukkuun jonne lähdin kävelemään. 1,3km oli matkaa ja pääsin tietä pitkin menemään. Autolla ei pääzty kun tiellä oli puomi.
Aloin jo 400m päästä puhaltelemaan hylsyyn ja toivoin koiran tulevan pois. Ei vaikutusta. Pääsin 70m pillittäen mutta ei. Sit aloin huutaen kutsua koiraa ja juoksin kohti jotta edes kunnon karkko. Karkko oli noin 2km johon haukku taas kiinteyty, mutta kun oltiin autolla lähestymässä niin rekku heitti homman ja lähti tulemaan kohti. Saatiin koura kyytiin ja lähdettiin kisakeskukseen. Rt ehdotti että vielä voitas kokeilla hakua kun alku meni niin huonosti mutta koira näytti sen verra väsyneeltä että päätin että lopetetaan.
Loppupisteet 73pist ja sijoitus 4. Tulokseen ei voinut olla tyytyväinen, mutta nyt on varmistettu että rekku alkaa olla normaali kunnossa ja jaksaa tehdä hirvillä töitä.

Mukava oli huomata miten nuoret koirat teki koko erän mittaisia töitä. Nuorin taisi olla juuri täyttänyt 9kk.
Onnittelut kaikille kisassa menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille.
Kisajärjestäjille myös kiitos. Kaikki sujui hienosti ja kisapaikkakin soveltui hommaan hienosti.
Taidan säästää loput ykköset ensi kaudelle ja keskittyä pennun koulutukseen. No ehkä kerran vielä kokeeseen, katsotaan.

Posiolla Idän suurriistakoirien mestaruus haukuilla

Täytyy heti alkuun todeta että olipa hyvät senssit järjestää haukkukokeita Posiolla.
Majoitusta oli riittvästi tarjolla ja Aneen loman puitteet muutenkin huippuluokkaa tällaiseen tilausuuteen.
Maastot ei kalvenneet kisakeskukselle lainkaan vaan hirviä tuntui olevan todella hyvin koirille haukuttavaksi. Taisi pari maastoa olla vain tyhjää.
Tuonne kannattaa kyllä kauempaakin mennä kisaamaan.

Omalta kohdalta kisa ei mennyt ihan odotustenmukaisesti, mutta tänä syksynä tämä on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Koira ei pettänyt vaan huono tuuri jatkui ja saatiin haukkuun 2 sonnia. Ylivuoteinen ja 2-3 vuotias sen kaverina. Ei tarvinu kauaa miettiä mitä se haukkuu kun 10min aloituksesta hirvet jolkotteli suoraan auton eteen esittäytymään. Koe siis heti alkuun pilalla.. Emme tästä lannistuneet vaan yritetään loppuun asti kaapia kaikki loput pisteet mitä tarjolla oli. Alku olis muutenkin voinut mennä paremmin sillä hirvet oli turhan lähellä eikä hakuja ehtinyt kertyä yhtä lyhyttä lenkkiä lukuunottamatta. Siinäkin olis ollut vielä parannettavaa ja varmasti etäisyyttä olisi tullut parilla seuraavalla lenkillä.
Tiro pelasi kuitenkin niinkuin pitääkin ja saatiin tarvittavat at.t ilman yhteyden ottoa. Karkkomatkaa tuli enemmän kuin tarpeeksi. Pisin 5,5km. Koira jäi erän jälkeen vielä töihin kutsumis yrityksistä huolimatta. Lopulta aika tarkalleen 9 tunnin kohdalla koira lopetti ja lähti kattelemaan missä se isäntä on. Näyttää nyt vakiintuneen tuo 1h pimeässä jonka jälkeen lopetetaan jos ukosta ei kuulu mitään.
Hyvä näin. Tulos oli vaatimaton 78pist, mutta ei harmittanut lainkaan sillä hirvet oli kohtuu haastavia työskenneltäviä ja tiro teki sen minkä se yleensä tekee, eli pisteet ei jääneet koirasta nyt kiinni.
Jospa sitä joskus tirollekkin saadaan se 90pist rikki, kaikki edellytyksen kyllä on jos vain tuuria hieman hirvien ja löydön suhteen.

AT1

Kisassa oli kyllä mahtavan kova taso. En ihan uskonut kun Jouko sanoi että tarvitaan vähintään 95pist jos meinaa menestyä. Niin siinä kuitenkin kävi ja tulostaso kohosi niinkin ylös että 4 sakkiin mahtui 2x 95pist, 92pist ja 90,5pist. Porukassa oli vielä narttukin. Tämä on todella hienoa rodulle! Onnea vielä kaikille menstyneille ja tuloksiin tyytyväisille!

Kaveri soitteli apuja hirven pyyntiin. Alue sattui matkalle joten ajelin poikien kaveriksi ja annoin koiran käyttöön sillä ei tiro vaikuttanut mitenkään väsyneeltä.
Vasa ja aikainen oli vielä pystyssä ja kuinkas sattuikaan sellainen yhdistelmä löytyi ja kiintiö täyteen heti alkuun. Päästiin sit kotimatkalle jo ajoissa päivä näöllä.

Hyvä reissu, mutta toivottavasti ERRAUS reissu on vielä parempi ainakin tuloksen osalta. Nyt ei kyllä osaa odottaa mitään sillä vaikuttaa että rekku ei ole entisensä leikkauksen jälkeen. Kipeä se ei ole mutta jotenkin tuntuu olevan vähemmän virtaa.. No jospa sieltä edes ykkönen =)

Kylläpä se vastustaa

Viikonloppu meni mukavasti laikojen SM-haukuissa tuomarina. Maastomestari oli tehnyt hyvää työtä ja vain kaksi maastoa oli thjää tai ei ainakaan koirat hirviä löytänyt.
Voittaja haukkui komiat 93pistettä. Onnittelut voittajalle!

Kotona asiat taas pikkusen hankalammalla mallilla. Koirat ulvoo häkissä yöllä ja tietäähän sen mikä siellä on mielessä. Nisulla vaikuttas olevan ensimminen kiima.. Käytin tiroa metsässä pohjustaen tulevaa kisaa Posiolla. Heti näki että mettä ei kiinnosta lainkaan. Hakua ei juuri minkäänlaista. Maksimissaan 350m erkani lenkkiä tehden. Ajattelin et kunto ei tuolla kummene ja lähdin hieman kaveriksi kävelemään ja odottaen että koira liikkuu etumaastossa. Pian alkoi tökkimään nokkaa uuteen lumeen ja lähti perkkaamaan kangasta. Kävin katsomassa niin ei siellä jälkiä näkynyt vaan jokin oli kulkenut ennen lumisadetta.
Palasin autolle seuraamaan tilannetta. Pari tuntia tiro teki kankaalla sykkyrää ja alkoi lähestä seuraavaa tietä. Ajoin vastaan ja aloin pillittämään koiraa pois sillä ilta alkoi hämärtymään.
Pilliin tiro ei reagoinut millään lailla vaan jatkoi selvittelyä. Tässä vaiheessa arvasin hirven haisenvan nokkaan. Pian tiro juoksee kohti reilua kahtakymppiä ja tekee lenkin auton vierestä ottaen suunnan itään. Kävin katsomassa jäljet ja siinä ei muuta näkynyt kuin tiron jälki. Arvasin hirven säikähtäneen minua kun pillitin koiraa ja tiro otti siittä ilmavainun. Palasin takaisin aloitus tiellä ja siellä ne jälet oli. Hirven ja tiron vierekkäin.
Onneks hirvi oli sportti mallia ja reilun kympin juostuaan meni joesta yli jolloin sain tiron pois ja kotiin.

Eilen käytiin rekun kanssa kokeilemassa taas pitkää koetta.
Alku näytti hyvältä ensimmäisen haun ajan, mutta kun jouduin pillittämään koiran pois jotta saan oikeaan suuntaan loppui metsä halut siihen paikkaan. Hakua ei nimeksikkään ja eleet juuri sellaiset että ei vois vähempää kiinnostaa. Jouduimme jalkautumaan jotta saisimme vähän koiraa liikkeelle oikeaan suuntaan. Lopulta jotain löytyi. Pari volahdusta, noin 1km lenkki ja pysähdys 300m lähtöpaikalta. Meno oli sellaista että hirveksi ei uskallettu arvella ihan suoraan vaan aloimme epäillä ilvestä tai karhua. Sellasta siksakkia koira teki.
No löytöhaukku koutenkin pysyi tuon jälkeen paikallaan ja tunnin jälkeen menimmä katsomaan mitä siellä haukutaan. Iso sarvipäähän siellä kahteli koiraa silmiin. Arvasin tässä vaiheessa että peli on pelattu lopullisesti. Rekku ei tullut kutsusta käymään vaan haukkui vain innokkaammin. Karkko seuraavaksi jolloin lähdettiin. Kohtuu vauhdilla koiran pysyessä matkassa kokoa ajan. Olsiko menny noin 3km, en edes tarkistanut ja haukku kiinteyty hetkeksi jatkuen siirtyvänä suoraan vesistöön josta koira palasi tielle. Otimma koiran ja veimme joen toiselle puolen josta nokka pystyssä lähti menemään ja kaartoi oikeall ekunnes alkoi toisen koiran haukku. Sinne se rekun polku sit johti ja homma seis. Taisivat reilun tunnin haukkua kunnes toinen koira lopetti ja rekku seurasi vielä jonkin matkaa palaten takaisin. Eipä ollut lainkaan tyypillistä rekulle. Viime syksynä koiraa ei meninannu saada metsästä lainkaan pois..
Taisi nisun hajut vaikuttaa tähän nuorempaankin melko dramaattisesti..

Nyt kun kokeisiin on matka niin eipä osaa odottaa minkäänlaisia tuloksia koirilta, mutat näillä mennään.
Lisäksi tuli ongelmia tuomari hommien kanssa. Lupautunut tuomari joutui perumaan hyvällä syyllä ja nyt olis Posiolle tuomarin tarve tulevalle viikonlopulle. Saas nähä päästäänkö ollenkaan lähtemään.