Rekun työt paranee ja sitkeys kasvaa!

Lähdimme hirvijahdista suoraan Suomussalmelle etsimään karhun jälkiä. Ajelimme melkoisen laajat alueet läpi kahden auton voimin maanantaina eikä mitää löytynyt. Hirviä tuntui olevan joka paikassa. Ei ihme että vapaa haku päättyi aina hirvihaukkuun..
Laskin rekun irti ja ei mennyt montaa minuuttia kun haukku alkoi vajaan 300m päässä.. Nyt sitten seuraamaan miten homma etenee ja kuinka sitkeästi jaksaa painaa.
Haukku alkoi 10:28. Haukku siirtyi edemmäs teistä suon laitaan kuusikkokankaalle. Ajelin toiselle puolen muutaman tunnin kuluttua ja lähestyin antamaan karkkoa. Pääsin noin 60m päähän ja ajatus oli koittaa saada koira ottamaan yhteyttä mutta varomaton liikkuminen karkotti hirven. Hirvi karkkosi noin kilometrin ja lähemmäs tietä josta meno alkoi.
Palasin takaisin päin kun kaveri soitti että jos hän laittas oman juniorinsa kaveriksi? Ok mun puolesta, silloinhan se saattaas lähteä karkkoon uudestaan mutta toisin kävi.
Hirvi jumitti taas samaan paikkaan eikä hievahtanutkaan.
Koirat haukku yhdessä useita tunteja, mutta ei tullut laitettua merkille kuinka kauan. Kaverin koira tuli pois joskus 11:00 aikaan ja oli haukkunut 14:30 lähtien eli ihan hyvän pätkän.
Rekkua en saanut tulemaan vaikka kuinka koitettiin. Haukku vain kiihtyi kun koitti viheltää.
Ei auttanut muu kuin lähteä kämpille, uni jo painoi silmää. Laitoin aluehälun pantaan päälle mutta olin sammuttanut ohejlman vahingossa ja häly ei pelannut.
Rekku oli lopettanut haukun 02:18 kun hirvet oli lähteneet karkkoon ja aamulla 05:25 koiran pois pillillä.
Rekku oli juossut kaikki tiet missä oltiin sitä odoteltu ja oli tullut metsän läpi lähemmäs meidän majapaikkaa ihan kuin olisi tiennyt mihin mennä. Nyt ei tarvinut kiertää kilometri tolkulla alueelle vaan pääsin pillittämään mökkitien piston päästä pojan pois.
Kyllä nyt rekulla sinni piisaa ja jos saadaan vielä noi hakulenkit pysymään tuon kilometrin paremmalla puolella niin huippu koira on rekusta tulossa! Jospa se kiinnostus oravia kohtaan alkaa häviämään..