Nisun kanssa metsässä

Nyt on aika aloittaa nisun kanssa metsässä käynnit uudelleen. Tässä on tullut taukoa kun on noi koe hommat häirinneet koulutusta.
Nisu on kyllä saanut hyvää oppia kuluneen syksyn aikana ja nyt on saanut rauhassa sulatella kokemuksiaan muutaman viikon.

Käytiin Sunnuntaina vähän ulkoilemassa ja testaamassa miten haku hommat maistuu. En odottanut alueella olevan hirviä kuten ei ollutkaan. Ainakaan jäkiä ei ollut eikä nisu vainunnut mitään.
Alku vaikutti hankalalta. Etäisyyttä ei halunnut ottaa 200-300m enempää vaikka vauhtia piisasi yllin kyllin.
20kmh edestakas ryntäillen mutta aina reilun 200m päästä stop ja pian ukon luo.

Selvästi on nähtävissä että löytyy molempia ilma ja jälkivainua. Ehkä jälkivainu on vahvempi. Muutamia jälkiä se perkkaili itsekseen pitkiäkin aikoja. Jäniksiä mahtoivat olla. yhdet jäniksen perkkuu jämätkin löytyi.

Kun asetuin autoon syömään ja värkkäilemaan tabletilla enkä huomioinut Nisun liikkeitä ollenkaan alkoi hakulenkit hieman pitenemään ja teki pistoja vähän joka suuntaan. Kärsivällisyyttä tämä nyt vain vaatii. Metsä kiinnostaa kovasti mutta ei passa itsellä mennä pilaamaan hakua, uskon että sitä alkaa löytymään tämän syksyn aikana.

Pian nisu löysikin jotain mukavia hajuja/jälkiä mitä seurasi muutaman sata metriä ja jäi paikalleen haistelemaan. Aikaa kului ja päätin mennä katsomaan mitä se touhuaa 500m päässä. kun pääsin paikalle alkoi kauhea haukku kuuseen. Mitään en nähnyt ja jäljistä ei saanut mitää selvää sillä nisu oli tallonut joka paikan.
Sain houkuteltua nisun matkaan kun aikani kutsuin ja viheltelin. ei tämä ainakaan ensimmäisenä ole hajuja jättämässä vaikka kutsuu. Taitaa tulla samanlainen kuin noista uroksista ettei saa yhteyden ottoja kun vähän kasvaa. Kerran olen sen saanut hirvihaukulta käymään luonani. Tätä pitää kyllä treenata ennen kuin alan ampumaan enempää riistaa.

Nisu on kasvanut jo aikuisen kokoon ja omasta mielestä näyttää nätiltä ja oikealta laikalta. Pitänee tamminäyttelyyn mennä tämän kanssa käymään.

Muutamia kuvia nisusta. Nisulla kaksi pantaa siinä vaiheessa kaulaan kun lopetin aktiivisen seuraamisen ja keskityin omiin askareisiin. Haukku hälystä ei kyllä ollut hyötyä kun pannat hakkasi yhteen jatkuvasti 20ktr/min kun se liikkui..

Erraus haukut Uurainen 2014

Rekun anssa kävästiin Uuraisilla Erraushaukuissa.
Ajelin Pieksämäelle kaverin luo joka lähti myös tuomariksi jo torstai iltana.
Aamuyöstä herätys ja matkaan.
Edelliset kokeet rekun kanssa on tälle kaudelle menneet ns plörinäksi joten hirmu odotuksia minulla ei ollut tuloksen suhteen vaan ykkönen oli toiveissa.
Maastot arvottiin ja peli saattoi alkaa kysyin maasto oppaalta millasia hirviä alueessa pitäs olla. Pari vasa porukkaa ja yksinäisiä lehmiä. Sonnia tuskin löydetään.
Ajoimme alueeseen ja matkalla tarkistettiin tuulen suunta. Sillä paikalla tuuli kyllä pyörähti väärin sillä eka irtilaskupaikalla tuuli tuli juuri väärältä puolelta.
Rekku ehti kuitenkin irtaantumaan ja teki pikku lenkin josta otin sen kiinni.
Vaihdettiin toiselle puolen johon tuuli kävi hyvin. Takaraivossa hämärä muistikuva että hirvet mahtaa olla juuri niillä alueilla. Näillä nyt kuitenkin mennään.. Koira irti, nokka pystyyn ja menoksi.. Tiesi et kohta haukkuu ja nii  kävi 2min päästä ja oliko 600m matkaa. Haukku oli levotonta heti alkuun ja liikehti. 20min jälkeen pikku karkko joka katkaisi löytöhaukun. Tässä vaiheessa oli jo selvää että pisteet tulee oleman huonot, mutta ykköseen mahdollisuudet vielä.
Homma jatkui levottomana mutta kiinteät haukut ja aateet saatiin kasaan. Täysi erä jne. Eli kaikesta muusta alun jälkeen täysiä pisteitä lukuunottamatta haukkutyöskentelyn laadusta haukun pätkimisen vuoksi. Tästä ei aiemmin olla rekkua rokotettu, haukkutiheys kuitenkin 80haukkua min. Liekkö ollut hirvellä osuutta tällä kertaa asiaan kun huonosti oli aivan paikallaan. Se seudun ainoa sonnihan siellä oli haukussa. Nämä tuppaa olemaan haastavia kisa hirviä. Tutkasta oli selvästi nähtävissä rekun pysäytysyritykset, mutta jos se ei halua pysähtyä niin ei se varmasti pysähdy.
Tottelevaisuuspisteet myös jäi saamatta lukuun ottamatta haun aikana kytkettävyys.
Erä päättyi kiinteään haukkuun jonne lähdin kävelemään. 1,3km oli matkaa ja pääsin tietä pitkin menemään. Autolla ei pääzty kun tiellä oli puomi.
Aloin jo 400m päästä puhaltelemaan hylsyyn ja toivoin koiran tulevan pois. Ei vaikutusta. Pääsin 70m pillittäen mutta ei. Sit aloin huutaen kutsua koiraa ja juoksin kohti jotta edes kunnon karkko. Karkko oli noin 2km johon haukku taas kiinteyty, mutta kun oltiin autolla lähestymässä niin rekku heitti homman ja lähti tulemaan kohti. Saatiin koura kyytiin ja lähdettiin kisakeskukseen. Rt ehdotti että vielä voitas kokeilla hakua kun alku meni niin huonosti mutta koira näytti sen verra väsyneeltä että päätin että lopetetaan.
Loppupisteet 73pist ja sijoitus 4. Tulokseen ei voinut olla tyytyväinen, mutta nyt on varmistettu että rekku alkaa olla normaali kunnossa ja jaksaa tehdä hirvillä töitä.

Mukava oli huomata miten nuoret koirat teki koko erän mittaisia töitä. Nuorin taisi olla juuri täyttänyt 9kk.
Onnittelut kaikille kisassa menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille.
Kisajärjestäjille myös kiitos. Kaikki sujui hienosti ja kisapaikkakin soveltui hommaan hienosti.
Taidan säästää loput ykköset ensi kaudelle ja keskittyä pennun koulutukseen. No ehkä kerran vielä kokeeseen, katsotaan.

Posiolla Idän suurriistakoirien mestaruus haukuilla

Täytyy heti alkuun todeta että olipa hyvät senssit järjestää haukkukokeita Posiolla.
Majoitusta oli riittvästi tarjolla ja Aneen loman puitteet muutenkin huippuluokkaa tällaiseen tilausuuteen.
Maastot ei kalvenneet kisakeskukselle lainkaan vaan hirviä tuntui olevan todella hyvin koirille haukuttavaksi. Taisi pari maastoa olla vain tyhjää.
Tuonne kannattaa kyllä kauempaakin mennä kisaamaan.

Omalta kohdalta kisa ei mennyt ihan odotustenmukaisesti, mutta tänä syksynä tämä on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Koira ei pettänyt vaan huono tuuri jatkui ja saatiin haukkuun 2 sonnia. Ylivuoteinen ja 2-3 vuotias sen kaverina. Ei tarvinu kauaa miettiä mitä se haukkuu kun 10min aloituksesta hirvet jolkotteli suoraan auton eteen esittäytymään. Koe siis heti alkuun pilalla.. Emme tästä lannistuneet vaan yritetään loppuun asti kaapia kaikki loput pisteet mitä tarjolla oli. Alku olis muutenkin voinut mennä paremmin sillä hirvet oli turhan lähellä eikä hakuja ehtinyt kertyä yhtä lyhyttä lenkkiä lukuunottamatta. Siinäkin olis ollut vielä parannettavaa ja varmasti etäisyyttä olisi tullut parilla seuraavalla lenkillä.
Tiro pelasi kuitenkin niinkuin pitääkin ja saatiin tarvittavat at.t ilman yhteyden ottoa. Karkkomatkaa tuli enemmän kuin tarpeeksi. Pisin 5,5km. Koira jäi erän jälkeen vielä töihin kutsumis yrityksistä huolimatta. Lopulta aika tarkalleen 9 tunnin kohdalla koira lopetti ja lähti kattelemaan missä se isäntä on. Näyttää nyt vakiintuneen tuo 1h pimeässä jonka jälkeen lopetetaan jos ukosta ei kuulu mitään.
Hyvä näin. Tulos oli vaatimaton 78pist, mutta ei harmittanut lainkaan sillä hirvet oli kohtuu haastavia työskenneltäviä ja tiro teki sen minkä se yleensä tekee, eli pisteet ei jääneet koirasta nyt kiinni.
Jospa sitä joskus tirollekkin saadaan se 90pist rikki, kaikki edellytyksen kyllä on jos vain tuuria hieman hirvien ja löydön suhteen.

AT1

Kisassa oli kyllä mahtavan kova taso. En ihan uskonut kun Jouko sanoi että tarvitaan vähintään 95pist jos meinaa menestyä. Niin siinä kuitenkin kävi ja tulostaso kohosi niinkin ylös että 4 sakkiin mahtui 2x 95pist, 92pist ja 90,5pist. Porukassa oli vielä narttukin. Tämä on todella hienoa rodulle! Onnea vielä kaikille menstyneille ja tuloksiin tyytyväisille!

Kaveri soitteli apuja hirven pyyntiin. Alue sattui matkalle joten ajelin poikien kaveriksi ja annoin koiran käyttöön sillä ei tiro vaikuttanut mitenkään väsyneeltä.
Vasa ja aikainen oli vielä pystyssä ja kuinkas sattuikaan sellainen yhdistelmä löytyi ja kiintiö täyteen heti alkuun. Päästiin sit kotimatkalle jo ajoissa päivä näöllä.

Hyvä reissu, mutta toivottavasti ERRAUS reissu on vielä parempi ainakin tuloksen osalta. Nyt ei kyllä osaa odottaa mitään sillä vaikuttaa että rekku ei ole entisensä leikkauksen jälkeen. Kipeä se ei ole mutta jotenkin tuntuu olevan vähemmän virtaa.. No jospa sieltä edes ykkönen =)

Kylläpä se vastustaa

Viikonloppu meni mukavasti laikojen SM-haukuissa tuomarina. Maastomestari oli tehnyt hyvää työtä ja vain kaksi maastoa oli thjää tai ei ainakaan koirat hirviä löytänyt.
Voittaja haukkui komiat 93pistettä. Onnittelut voittajalle!

Kotona asiat taas pikkusen hankalammalla mallilla. Koirat ulvoo häkissä yöllä ja tietäähän sen mikä siellä on mielessä. Nisulla vaikuttas olevan ensimminen kiima.. Käytin tiroa metsässä pohjustaen tulevaa kisaa Posiolla. Heti näki että mettä ei kiinnosta lainkaan. Hakua ei juuri minkäänlaista. Maksimissaan 350m erkani lenkkiä tehden. Ajattelin et kunto ei tuolla kummene ja lähdin hieman kaveriksi kävelemään ja odottaen että koira liikkuu etumaastossa. Pian alkoi tökkimään nokkaa uuteen lumeen ja lähti perkkaamaan kangasta. Kävin katsomassa niin ei siellä jälkiä näkynyt vaan jokin oli kulkenut ennen lumisadetta.
Palasin autolle seuraamaan tilannetta. Pari tuntia tiro teki kankaalla sykkyrää ja alkoi lähestä seuraavaa tietä. Ajoin vastaan ja aloin pillittämään koiraa pois sillä ilta alkoi hämärtymään.
Pilliin tiro ei reagoinut millään lailla vaan jatkoi selvittelyä. Tässä vaiheessa arvasin hirven haisenvan nokkaan. Pian tiro juoksee kohti reilua kahtakymppiä ja tekee lenkin auton vierestä ottaen suunnan itään. Kävin katsomassa jäljet ja siinä ei muuta näkynyt kuin tiron jälki. Arvasin hirven säikähtäneen minua kun pillitin koiraa ja tiro otti siittä ilmavainun. Palasin takaisin aloitus tiellä ja siellä ne jälet oli. Hirven ja tiron vierekkäin.
Onneks hirvi oli sportti mallia ja reilun kympin juostuaan meni joesta yli jolloin sain tiron pois ja kotiin.

Eilen käytiin rekun kanssa kokeilemassa taas pitkää koetta.
Alku näytti hyvältä ensimmäisen haun ajan, mutta kun jouduin pillittämään koiran pois jotta saan oikeaan suuntaan loppui metsä halut siihen paikkaan. Hakua ei nimeksikkään ja eleet juuri sellaiset että ei vois vähempää kiinnostaa. Jouduimme jalkautumaan jotta saisimme vähän koiraa liikkeelle oikeaan suuntaan. Lopulta jotain löytyi. Pari volahdusta, noin 1km lenkki ja pysähdys 300m lähtöpaikalta. Meno oli sellaista että hirveksi ei uskallettu arvella ihan suoraan vaan aloimme epäillä ilvestä tai karhua. Sellasta siksakkia koira teki.
No löytöhaukku koutenkin pysyi tuon jälkeen paikallaan ja tunnin jälkeen menimmä katsomaan mitä siellä haukutaan. Iso sarvipäähän siellä kahteli koiraa silmiin. Arvasin tässä vaiheessa että peli on pelattu lopullisesti. Rekku ei tullut kutsusta käymään vaan haukkui vain innokkaammin. Karkko seuraavaksi jolloin lähdettiin. Kohtuu vauhdilla koiran pysyessä matkassa kokoa ajan. Olsiko menny noin 3km, en edes tarkistanut ja haukku kiinteyty hetkeksi jatkuen siirtyvänä suoraan vesistöön josta koira palasi tielle. Otimma koiran ja veimme joen toiselle puolen josta nokka pystyssä lähti menemään ja kaartoi oikeall ekunnes alkoi toisen koiran haukku. Sinne se rekun polku sit johti ja homma seis. Taisivat reilun tunnin haukkua kunnes toinen koira lopetti ja rekku seurasi vielä jonkin matkaa palaten takaisin. Eipä ollut lainkaan tyypillistä rekulle. Viime syksynä koiraa ei meninannu saada metsästä lainkaan pois..
Taisi nisun hajut vaikuttaa tähän nuorempaankin melko dramaattisesti..

Nyt kun kokeisiin on matka niin eipä osaa odottaa minkäänlaisia tuloksia koirilta, mutat näillä mennään.
Lisäksi tuli ongelmia tuomari hommien kanssa. Lupautunut tuomari joutui perumaan hyvällä syyllä ja nyt olis Posiolle tuomarin tarve tulevalle viikonlopulle. Saas nähä päästäänkö ollenkaan lähtemään.

Pitkää koetta reksalle

Kokeiltiin pitkää koetta rekulle järkätä ja odotukset oli kohtuu korkealla. Edellis iltana tiro otti hirvet haukkuun kuuden jälkeen illalla ja haukkui samassa paikkaa puoli kahteen.
Aamulla tietty samalle alueelle kokeilemaan olisko hirvet pysynyt alueella.
Toisin kävi. Rekku irtosi hyvin ja haku maistui mutta hirviä ei vain löytynyt. Olivat lähteneet ja menneet sen verran etäälle että ei ilmavainulla pääasiassa hakeva koira löytänyt.
Vaihdettiin paikkaa ja kokeiltiin uusikis. Taas hakemaan lähti hyvin, mutta mitään haukuttavaa ei löytynyt. Lähdimme koiran perään autolla koska erkani niin kauas. Etäisyyttä taisi olla yli 5km lähtöpaikalta. Rekku kulki hirven kulkureittejä joten oletimme sen olevan jäljellä, mutta kun tien ylityksiä tarkistettiin niin yksin reksan jälkiä siellä vain oli.
Otimme koiran kyytiin ja lopetettiin koe hommat puolen päivän aikaan. En viitsinyt rasittaa koiraa liikaa kun reksa leikattiin alku syksyksystä. Hakukilometrejä tuli jo kuitenkin kolmattakymmentä.
Parhaat hakulenkit kesti reilun 60min.
Tuomarit tarjoili 17pistettä ylituomarille joka kuitenkin karsi pari 1,5 kertoimen pistettä pois sillä ensimmäisellä haku paikalla tuli muutama lyhempikin lenkki. Turhan pitkään koitettiin haetuttaa samassa paikassa vaikka siellä ei mitään ollut. Loppu pisteet siis 14.
Emäntä käytti vielä iltasella nisua metsässä. Pari tuntia hakureeniä ja heti eka hakulenkki irtosi n. 600m päähän. Joka kerta on nisulla haku parantunut kun nyt on käytetty. Tätä pitää nyt jatkaa eikä ole välttämättömyys päästä hirvelle vaan haetaan nyt tyhjässä maastossa ja koitetaan saada etäisyyttä hakuun.
Nyt laitetaan kuitenkin ilmoittautumislomakkeita kokeisiin ja katsotaan miten käy päästäänkö.
Idänsuurriistakoirien mestaruus haukkuihin ollaan jokatapauksessa menossa.

Treeniä ja koe suunnitelmia

Viikonloppuna piti suunnata jahtialueille reenailemaan nuorukaisia. Rekulle pitää pikaseen saada kuntoa kasvatettua jotta vielä kokeissa ehtisi käyttämään. Alkuperäiset suunnitelmat astuneet taas kuvioihin joista ehdin jo luopua leikkauksen vuoksi.
Nyt jos kaikki menisi nappiin niin rekku ilmoitetaan Sm ja erraus haukkuihin. Yksi tulos pitää sitä ennen saada kuitenkin että kannattaa edes yrittää. Taso sen verran noussut että en usko yhdellä tuloksella pääsevän mihinkään, kuten viime vuonna huomasin.
Tulevalla viikolla on viimeinen ilmoittautuminen sm-haukkuihin joten kiirus tulee. Pitänee viikonloppuna koittaa saada koe järjestettyä. Kunto ei ole vielä kohdillaan mutta jos sattus niin tuuri että löytys hirvi joka ei lauko ympäri kyliä niin eiköhän sieltä ykkönen tule.
Sit on vielä aikaa saada kuntoa lisää kisoihin jos sinne päästään.

Tiron ilmoitin idän suurriistakoirien mestaruus haukkuihin niin ei jää sekään laakereille lepäämään.

Viikonloppu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Oli taas liian kiire ja hötäkkä. Siis vain omassa mielessä. Rekku ei oikein irronnut hakemaan vaan pyöri vain autoa ympäri kun nisu vikisi kyydissä. Tarkoitus oli saada rekku hirvelle ja poistua edemmäs nisua reenaamaan. Ei siitä mitään tullut niin laskin nisunkin kaveriksi. Sit se meno kyllä maittoi. Melkosia matkoja kulkivat hyvilla alueilla mutta hirvi kontaktia ei saaneet. Oli ilmisesti joen yli menneet kun meno aina tökkäsi jokeen. Joesta ei näemmä huvita mennä yli jos ei hirvi ole näkökentässä.
Niin nuo juoksi pitkin mettiä että nisukin väsähti ja jäi kyydistä. Lopulta kaverit kyytiin ja paikkaan missä olin nähnyt hirven jälet tien ylityksellä. 500m ja haukku päälle mutta sit vaihde silmään ja menoksi. ei pysynyt koirat matkassa montaa kilometriä.. Selvä merkki ettei reksa vielä ole kuntoutunut. Päivän tuo oli kyllä juossut metsässä.

Seuraavana aamuna näin hakkuulla emän ja vasan. Ajoin mettä turppaan suojaan ja näin hirvien lähtevän liikkeelle. Ilmeisesti lähempi tuttavuus oli liikaa vaikka matkaa oli pari sataa metriä.
Nisulle panta kaulaan ja usutin perään. 1,4km pentu seurasi ja meno tökkäsi jokeen.
Nisu palasi takaisin päin, mutta ilmeisesti hirvet oli liikkuneet alueessa enemmänkin ja nisu lähti jotain jälkeä menemään joen suuntaisesti kunnes palasi myöhemmin autolle.

Vaihdettiin paikkaa josta saatiin yksi näätähaukku. Rekku haukkui 400m päässä puuhun kun menin katsomaan mikä siellä on. Näin näädän jäljet maassa ja rekku haukkui sakeaa kuusta. En nähnyt otusta ja lähdin jonkin ajan päästä pois. Muuta ei löytynyt.

Nyt viikolla töiden jälkeen olen alkanut Nisua reenaamaan yksinään. Nimen omaan hakua. Liikaa se on jo noiden vanhempien kanssa juossutkin vaikkakin on saanut hyvää kokemusta ja huomannut mistä on kyse.
Eilen paras lenkki ulottui 600m päähän, mutta muuten pyöri ihan auton lähellä. Pari kertaa lähti parin sadan metrin päähän ihmettelemään.
Tänään taas irtosi herkemmin omille teilleen vaikkei etäisyyttä tullut reilua 300m enempää, mutta pennusta on helposti havaittavissa että sitä enemmän kiinnostaa metsä kuin autolla isäntää ihannoida.
Nyt pitää nisua käyttää tyhjässä metsässä loppu kausi yksin ja istua napottaa autossa odotellen että pentu itse liikkuu ja oppii hakemaan. Vahva usko minulla on että tästä tulee vielä hyvä hakija. Ikää ja rohkeutta lisää niin homma alkaa pelaamaan. Hirvikontaktia tuo ei oikeastaan tarvi enää tälle syksyä.
Nyt kun olisi vain aikaa noille koirille tarpeeks niin tämäkin kausi saadaan onnellisesti päätökseen.
Alkuhan tuo olikin tarpeeksi hankala..

Hirvijahti ohi ennätysajassa

Tälle syksyä saimme lupia historiallisen vähän. 6 aikuista ja 4 vasaa oli lupa kaataa.
Hirviä tuntui alueessa olevan kohtalaisesti vaikkakin tyhjiäkin alueita oli.
Aloitus viikonloppuna kaatui 4 hirveä joista yksi tirolle lauantaina.
Tämän hirven kanssa kaikki ei mennyt ihan kuin elokuvissa ja lopussa nisukin pääsi mukaan seuraamaan lopetusta. Hirvi oli raanassa pystyssä kun nisu liittyi tiron seuraan ja alkoi hienosti haukkua. Kun ammuin kuolettavan laukauksen ei nisu ollut milläksikkään vaan ryntäsi kompuroivaa hirveä kohti. Hyvät on pennussa merkit jos vain haku alkaa sujumaan ja sitkeyttä piisaa.

Sunnuntai koluttiin tyhjiä maastoja. Haku oli hyvää mutta hirveä ei vain löytynyt. Nikukin sai aikaa metsässä, mutta hakulenkit ei vielä ole sillä tasolla kuin haluaisin, mutta kyllä se jälkiä merkkaili. Ilmeisesti ei kovin tuoreita ollut kun tirokaan ei niistä hirveä saanut ylös kun myöhemmin kokeiltiin.
Kotona huomasin tirolla olevan tassun olevan auki anturan yläpuolelta. Ei tuo menoa hidastanut kuitenkaan.
Rekku oli metsältä tullessa niin pahalla tuulella tirolle kun ei itse päässyt mukaan että päätin käyttää rekkua metsässä testaten tyhjässä maastossa miten maha kestää liikettä. Rekku on jo hyvän aikaa
vaikuttanut olevan kunnossa.

Ainii ja olihan meillä alueessa karhuja tällä kertaa. Perjantaina kun ajelin jahtialueelle oli karhuhaukku parhaillaan paikallisilla päällä. Haukku oli vain vaihtunut hirveen.
Lauantaina oli nuori karhu juossut yhden kaverin auton rinnalla. Kävimme muutama tunti sen jälkeen kokeilemassa koiria jälellä mitä ne tuumaa. Tiro ei muuta kuin merkkasi jälen mistä oli menny ja noussut metsään. Siinä oli jo liikaa muiden koirien hajuja. Nisu puolestaan veti niin intona että meni mutkat suoraksi eikä huomannut mistä se oli sivuun hypännyt. Ei tuo ainakaan pelännyt.

Tiistaina päästin rekun metsään ja intoa tuntui olevan niinkuin pitääkin pitkän tauon jälkeen. 2,2km paras hakulenkki ja reilut pari tuntia reksa juoksenteli nauttien vapaudesta.

Lauantaina päätin ottaa rekun ensin metsään. Olimme jo pimeällä metsässä ja vaikutti että pimeä hieman haittaa rekulla hakua eikä irronnut kunnolla. Kävi kyllä n.700m päässä mutta vain talvitien pohjia.
Kun alkoi valkenemaan lähti reksa jo aiemmin käymälleen alueelle poiketen kuitenkin eri reitille. Tasan kilometrin päässä alkoi haukku. Haukku pysyi hyvin paikallaan alkuun ja ehdin jo epäillä onko siellä hirvi vai jokin muu otus.
pian haukku alko valumaan kohti jokea jolloin olin varma hirvihaukusta.
Haukku liikkui kaukana teistä kohti jokea ja lopulta sen yli. Rekku perässä ja me jouduimme kiertämään pitkän pätkän päästäksemme alueeseen.
Ajoin noin 500m päähän ja isä lähti haukulle. Noin 100m päästyään hän näki ensimmäisen kerran jo hirven ja jopa lavankin mutta jätti vielä ampumatta koska ei nähnyt koko hirveä. Muutaman amputilanteen jälkeen haukku siirtyi edemmäs ja välissä oli sen verran iso joki ettei siitä päässyt yli haukulle.
Lähdin mukaan yrittämään tilannetta sillä talvitien pohja kiersi hienosti reitin eteen.
ehdin hyvin eteen odottelemaan sillä haukku pysyi paikallaan pitkiä pätkiä ja väliin hieman edeten.
lopulta näin jo hirven joka hieman sivuten paikkaani käveli eteenpäin rekun haukkuessa.
Pian avautui puolikkaan hirven kokoinen reikä kasvustossa johon sonni asetti lapansa joten ei voinut muuta kuin painaa liipaisinta. Sonni pomppasi liikkeelle ja ryntäsi kunnes kaatui kuolleena maahan noin 50m päähän osumapaikasta.

Palasimme autolle ja haimme mönkijän jolla meinattiin hirvi hakea pois. Laitoin Nisulle pannan kaulaan ja ajoin mönkijän kärryltä alas. Olimme valmiita lähtöön mutta pentua ei näkynyt missään. Katsoin puhelimesta niin siellähän se oli jo 650m päässä kaadolla. Liekkö mennyt meidän hajujälkiä pitkin vai ilmavainulla, sitä en tiedä. Reilu tunti meni aikaa siitä kun tultiin kaadolta joten jälkikin varmasti haisi hyvästi.
Joka tapauksessa oli mukava nähdä että pentukin irtoaa tarvittaessa ja hajut kiinnostavat.

Sunnuntaina lähdimme taas metsään ja nyt tiron kanssa. Menimme suunniteltuun alueeseen ja päästi koiran irti viiden aikaan aamulla. Hetken pyörittyään lähi maastossa koira irtosi ja lähti matkaan. Mitään ei kuulunut ja kello 10:00 päätin viheltää koiran pois metsästä. Kilometrejä en ole katsonut mutta tämä oli ensimmäinen kontakti koiraan irti laskun jälkeen.
Lopetimme jahdin ja menimme lahtivajalle pilkkomaan ja nylkemään ammuttuja hirviä.
Siihen pättyi hirvijahti 2014. Jotain talkoo hommia saattaa vielä olla edessä.